Harjoitus pe 20.4.2012 : Naruhyppely 1.

Harmaa maa ja taivas kans. Orava liikkeellä Raatinsaaren ja Pikisaaren sillalla, tuli noin 3 metrin päähän. Ei paha (pas mal). Otettu käyttöön hyppynaru, johon liittyen seuraavat kommentit:

"Ei vanhat osaa hyppiä narulla (nuori mies)", näytetty sitten esimerkiksi juoksua hyppynarun kanssa, jolloin kommentti muuttui "kyllä jotkut näemmä osaavat".

"Hyppynarulla hyppely on pikkutyttöjen huvia (rouva)", johon vastattu: "Jos hyppynaru kelpaa Cassius Claylle [nyrkkeilijä], kyllä se kelpaa minullekin."

"Hyvinhän tuo sujuu, naru ei jäänyt jalkoihin kertaakaan (nuori mies)", vastattu: *Sehän se on harjoittelun tarkoitus."

"Hyvä harjoitus, jatka noin. Kauanko olet vetänyt narua [tässä: harjoitellut narulla] (nuori mies)?", vastattu: "Tänään on koko elämän ensimmäinen naruharjoitus."

Naruharjoittelu suoritettu tauotettuna vetoharjoitteluna, ja harjoittelun todettu olevan riittävää, kun akillisjänteisiin syntyi rasituskipua ja hyppynaru sivalsi kasvoja (teki vähän kipeää, narun täytyy olla raskas, että se pysyy vakaana tuulessa). Kysytty kahdelta naiselta kysymys: "Miksei tyttö ole hyppimässä (narulla), johon vastaukset:

1. "Ei voi vähempää kiinnostaa", vastattu: "Niin, onhan Alkokin sopivasti auki", ja
2. "Ei jaksa."

Naruhyppely on sinällään helppoa, ei pidä ajatella liikaa. Narun jäämisestä jalkoihin ei kannata suuremmin välittää, ottaa vain rennosti ja aloittaa seuraavalla askeleella uudeltaan alusta. Eräs vaaleatukkainen näinen melkein kutsui juhlimaan kanssaan. Ewe haukkui, kuten tavallisesti, taitaa olla yksinäinen, narttuparka.

Oulupoliisikin näkyi suorittamassa paitavalvontaa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.