Eva Walhström : Harjoittelu

Minä rakastan harjoittelua, minusta on maailman hienointa treenata ja tehdä sitä mitä haluan. Harjoittelen mahdollisimman hyvin, vaikka seuraavaa ottelua ei olisi tiedossa. En ole koskaan ollut lahjakas nyrkkeilijä, mutta lahjani on tahdossa harjoitella. (Eva Walströn teoksesta Piippo & Peltola 2012, 52 ja 60).

"Jokainen harjoitus, jonka jättää tekemättä, on paras mahdollinen lahja pahimmalle vastustajalle (Eva Walström teoksesta Piippo & Peltola 2012, 53)."

"Jos voittaisin maailmanmestaruuden, mitä sitten? Se ei ole iso juttu. Treenaisin lisää (Eva Walström teoksesta Piippo & Peltola 2012, 59)."

"Vaikka harjoittelen vieläkin joka kerta kuin se olisi maailman tärkein asia, ei se enää ole. /../ Olen onnellinen jokaisesta harjoituksesta, jonka pystyn tekemaaän (Eva Walström teoksesta Piippo & Peltola 2012, 58).

Ruotsalaiset nyrkkeilevät asenteella, että tärkeintä on voitto, ja omia vahvuuksia kehitetään sen mukaan, mikä sopii nyrkkeilijän persoonalle. Suomessa nyrkkeilijän menestyksen syyksi katsotaan vastustajan heikkous, ja tappioista saa haukut päälleen. Ruotsalaiset osaavat hakea taisteluun flow-tilan, ympäristö on Ruotsissa kaikin tavoin sallivampi. (Eva Walström teoksesta Piippo & Peltola 2012, 55).

Urheilijan ura ja kaikki siihen liittyvä harjoittelu on lyhyt osa elämää. Kokonaisuuden kannalta on tärkeintä, että luo itselleen hyvän elämän urheilu-uran jälkeen. (Eva Walström teoksesta Piippo & Peltola 2012, 59)."

KIRJALLISET LÄHTEET:
Walström, Eva. (2012). Teoksesta Kantapään kautta Piippo, Tuuti & Peltola, Miika (toim). Liettua: Tammi. ISBN 978-951-31-6566-6.