Oulukiusaaminen : Yhteisön etuun vetoaminen

Yhteisön etuun vetoaminen on oulukiusaajan menettelytapa, jossa hän perustelee yhteisön yksittäiseen yksiköön (tai ryhmään) kohdistamansa väkivallan toimimiseen korkeampien päämäärien pohjalta (ks. neutralisaatiotekniikka; toimiminen jalompien päämäärien mukaan). Yhteisöväkivalla harjoittaja luo kohteesta arvottoman, epämääräisen ja ennen kaikkea yhteisön moraalisen tuomion ansaitsevan epäihmisen. (Saarikoski 2007, 103-104.)

"Sinä pelottelet ihmisiä (tatuoitu pyöräilijä, oikea käsi kokonaan tatuoitu, vasemman käden hauiksessa tribaalitatuointi, pahoinpiteli jalankulkijan Oulun Myllyojalla juhanuksena 2011 Soratien ja Koivumaantien risteyksessä."

Yhteisöväkivallan harjoittaja tietää sen, että hän ei saa yhteisön jäseniä vetoamalla oman etunsa puolustamiseen. Historiallisesti tehokkaita tapoja leimata ihmisiä on ollut termi "spitaalinen" (joka on todellisuudessa tarkoittanut kerjäläisiä, irtolaisia, mielisairaita ja väkivaltarikollisia). (Saarikoski 2007, 103-104.)

Yhteisöväkivallan harjoittajan arvonalennusseromonia on onnistunut silloin, kun hän on saanut vakuutettua muut yhteisön jäsenet omasta virheajatuksestaan, ja saa muut yhteisön jäsenet eristämään yhteisöväkivallan kohteen yhteisön ulkopuolelle (vieraaksi, ulkopuoliseksi). Yhteisöväkivallan kohde on määritelty laillisen järjestyksen vastakohdaksi, hän on lainsuojaton (engl. desperado, suom. epätoivoinen). (Saarikoski 2007, 104).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. (2007). Kateus, juoru, kiusaaminen - Esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Nemo. ISBN 952-5613-29-1. Saatavuus (10.5.2012) Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto.