1# Wahroos : Enemmistön tyrannia (mediaaniäänestäjän syndrooma)

Enemmistön tyrannia (mediaaniäänestäjän syndrooma) on demokraattisessa päätöksenteossa tilanne, jossa (yksinkertaisimmillaan) 51 prosenttia voi hyväksyä (itseään hyödyttävän) hankkeen, tulonjaon tai lain kustannusten jäädessä kaikkien veronmaksajien kannettavaksi (vauras vähemmistö maksaa köyhän vähemmistön kulutuksen).Tämän yksinkertaisen enemmistön kannattaa siirtää mahdollisimman suuri määrä tarvitsemiaan hyödykkeitä verorahoitteiseksi, ja se on lisännyt hyvinvointivaltioiden kustannuksia taloudellisesti kehittyneissä yhteiskunnissa. (Wahlroos 2012, 173-173 ja 177.)
"Liberalismi ei pakota ketään valtioon vastoin tahtoaan (Ludwig von Mises, 'Itävallan koulukunta', teoksesta Wahlroos 2012, 269)."
"Onko enemmistöllä oikeus pakottaa vähemmistö noudattamaan tahtoaan (de Tocqueville teoksesta Wahlroos 2012, 328)?"
"Kun valitsee äänestämällä jotain, kyse ei ole vapaasta valinnasta, vaan sanattomasta lupauksesta alistua enemmistön tahtoon (Walhroos 2012, 372)."
"Demokratia synnyttää väistämättä julkisten hyödykkeiden liikatarjontaa (Pohjoismaiden ilmaiset koulutus- ja terveyspalvelut) (Walhroos 2012, 264)."
"Keskivertoäänestäjä ja muut vähän ansaitsevat lisäävät sosiaalisia tulonsiirtoja hyvätuloisilta itselleen, kunnen "lehmä on lypsetty kuiviin" (tosin ylimmälle 49 %:lle on halvempaa ostaa tarvittavat 2 %, kuin antaa alimman 51 %:n voittaa itsensä). (Wahlroos 2012,174 ja 383)."
Enemmistön tyrannian ongelmat esiintyvät yksilöiden, sukupolvien (opetus, eläkkeet, terveyspalvelut), ammattiliittojen ja eräiden ammattikuntien (mm. maanviljelijät) saamina tuloetuina. Eräs tarvittavan äänimäärän hankkimismenetelmä ovat ns. lehmäkaupat (äänten vaihtokauppa eri poliittisten ryhmien välillä tavoitellen oman sidosryhmän etua). (Wahlroos 2012, 173-177, 179-180 ja 285.)
"Kun enemmistö jakaa tulo uudelleen, kannustimet katoavat, verotulot vähenevät, talous menee lamaan ja valtio vararikkoon. Rikkailla menee huonosti, mutta niin menee myös kaikilla muillakin. (Walhroos 2012, 364 ja 366.)"
"Kun markkinat tarjoavat rikkaille vapaan valinnan, he voivat hyvin, kuten myös lähes kaikki muutkin (Milton ja Rose Friedman, 'Vapaus valita' 1982, teoksesta Walhroos 2012, 368)."
"Ihmisen ja pääoman pitää pystyä siirtymään pois sieltä, missä niitä sorretaan, se on niiden molempien suurin perusvapaus (Wahlroos 2012, 373)."
Enemmistön tyrannian haitallista valtion palvelujen lisäämistä ja verojen korottamista voidaan vähentää rajoittamalla demokraattisen päätöksenteon toimialaa (mm. Intia, Japani, Yhdysvallat) tai käyttämällä hierarkista päätöksentekoa (Arabian alue, Kiina, Venäjä). Samoja menetelmiä voidaan soveltaa valtion omiin toimialoihin (mm. julkiset työt, koulut, sairaalat, yliopistot). (Walhroos 2012, 261-262.)

Enemmistö tyrannian käyttö ainoana menetelmänä päätöksenteossa estää vapaa rauhanomaisen taloudellisen kilpailun yksilöiden, yhtiöiden ja valtioiden välillä, ja tekee niiden päätöksenteosta tehotonta ja niiden toiminnasta kannattamatonta. Näiden seurauksena on kilpailukyvyn aleneminen, taloudellisen kasvun hidastuminen ja vapauteen liittyvien oikeuksien väheneminen. (Wahlroos 2012, 372-373.)

KIRJALLISET LÄHTEET:

Walhroos, Björn. (2012). Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle (4. painos). Englanninkielestä suomentanut tekijä, työryhmä ja Matti Kinnunen. Keuruu: Otava. ISBN 978-951-1-25176-7.