perjantai 7. syyskuuta 2012

6# Walhroos : Omistusoikeus, tulotaso ja demokratia

Omistusoikeus on yksilön juridinen oikeus pitää hallussaan maaomaisuutta ja muuta omaisuutta. Ilman tarkasti määriteltyä ja käytännössä toteutettavaa omistusoikeutta ei ole mahdollista ylläpitää vakaata hallintoa, markkinataloutta tai demokratiaa vaan ainoa ihmisyhteisöä koossa pitävä voima on väkivalta. Kaupanteko perustuu omistusoikeuteen kuuluvaan valtaan ostaa tai myydä tuotteita. (Wahlroos 2012, 76.)

"Omistajien ylläpitämä järjestys mahdollistaa markkinamekanismien ja demokratian ylläpysymisen. (Wahlroos 2012, 74-75)."
"Oikeusvaltio, markkinatalous ja demokratia (vaikka se ei ratkaise kaikkia maailman ongelmia) ovat länsimaisten yhteiskuntien pohja ja totalitarismin este. Demokratian tärkein tehtävä on suojata kansan itsemääräämisoikeus. (Wahlroos 2012, 348-349.)"
"Verotus on takavarikointi (Wahlroos 2012, 367)."
"Kommunismi ei tule toimimaan, koska ihmiset tykkäävät omistaa asioita (Frank Zappa, amerikkailainen rock-muusikko)."

Demokraattisen valtion tärkeimmät yksilölle tarjoamat hyödyt ovat henkilökohtainen turvallisuus, laillinen järjestys sekä ihmis- ja omistusoikeuden turva. Kehittyneissä maissa demokratiaa pidetään parhaana keinona ihmisen tärkeimpien kokemien oikeuksia ylläpitämiseksi. (Walhroos 2012, 317.) Useimmat oikeusvaltion perushyödyt pohjautuvat vapaaseen pääsyyn markkinoille ja vaihdannan vapauteen (Wahlroos 2012, 322).

Jos valtio aiotaan siirtää demokraattiseen valtamalliin, sillä on oltava valmiina demokraattiset perinteet ja laitokset, jotka suojelevat omistus- ja ihmisoikeuksia. Köyhässä ja demokraattisesti järjestäytymättömässä poliittisessa toimintaympäristössä (mm. Venäjä, eräät Balkanin maat, Irak, Afganistan) demokraattisia toimintamalleja ei voida nopeasti siirtää hallinnon käyttöön. (Walhroos 2012, 316-320.)
"Demokratiaa ei voida viedä maihin, jotka eivät ole valmiita siihen (Barack Obama teoksesta Walhroos 2012, 316)."
"Demokratialla ei käytännössä ole menestystä maissa, joissa väestön vuositulo on alle 6 000 dollaria. (Wahlroos 2012, 317)."
"Demokratia on paras kaikista poliittisen vallankäytön huonoista järjestelmistä, ja osa sen puutteista voidaan korjata, osaa ei (Churchill teoksesta Walhroos 2012, 323)."

Matalan tulotason maissa demokratiaa ei voida suositella hallintamenetelmäksi, koska se korvataan muutamassa vuodessa jolla muulla poliittisella järjestelmällä. Lisäksi matalan tulotason maissa (maailman köyhimmät maat, vuosiansio 2 700 dollaria), joissa omistusoikeus on tavanomaisesti melkein olematon, demokratia (verrattuna diktatuuriin) lisää väkivallan käytön todennäköisyyttä (poliittisen viran hankkimiseksi). (Wahlroos 2012, 73-74 ja 317.)

Alikehittyneissä maissa demokraattiset parannukset seuraavat yleensä väistämättä heti, kun maan keskimääräinen tulo on noussut yli 6 000-8 000 dollariin vuodessa. Poliittisen järjestelmän muuttaminen demokratiaksi luo taloudellisen vapauden melko hitaasti (vuosikymmeniä). (Walhroos 2012, 322-323.)
"Köyhässä ja epäjärjestyksessä olevassa yhteiskunnassa demokratiasta ei ole hyötyä, ja se lisää usein sortoa (Wahlroos 2012, 319-320)."
Yhdysvaltain ajama demokraattinen uudistus epäonnistui Afganistanissa ja Irakissa koska heikkoinstituutioisessa perinteisessä arabien heimopolitikointi sallii lahjonnan, epärehellisyyden ja rajattoman oman edun tavoittelun (samoin kuin Afrikan useissa maissa). Siirtyminen hierarkisesta heimojohtamisesta demokraattiseen johtamiseen ei onnistu antamatta itseluottamusta sodan hävinneelle kansalle, ilman toimivia instituurioita (laki ja järjestys), ihmishengen suojaa ja pysyvää omistusoikeutta. (Walhroos 2012, 318-319)."

Väkivallan käytön ehkäisemikseksi ei voida luoda tehokkaita pelotteita yhteiskunnissa (kuolemanrangaistuskin voi olla tehoton), joissa ei ole menetettävää omaisuutta, ihmishenkeä ei arvosteta, elinikä on lyhyt ja elintaso ja elämänlaatu on alhainen. Kun ihminen elää eläinkunnan oloja vastaavassa tilanteessa, laiton fyysinen uhka ja uhan toteuttamine omien etujen ajamiseen muodostuu tavanomaiseksi vallan käytön menetelmäksi. (Walhroos 2012, 317.)

Taloudellinen riippumattomuus, riittävä varallisuus pitää yllä omaa ja perillisten elämäntapaa myös vaikeina aikoina on ihmisen ainoa keino vastustaa hallinnon hirmuvaltaa (oikeusvaltio). Yleensä pelkkä varakkaan yhteiskuntaluokan olemassaolo on riittänyt suojaamaan yhteiskuntaa vallan väärinkäytöltä. (Wahlroos 2012, 72-73.)

Demokraattiset menetelmät (mm. naiskiintiöt, sidosryhmäedustajat) eivät kuulu yhtiöiden toimintatavaksi, koska ne eivät kuulu julkisen vallan piiriin, vaan yhtiössä taloudellisen riskin kantavat osakkeenomistajat. Osakkaat ovat konkurssissa toissasijaisia saamamiehiä velkakirjojen omistajien, tavarantoimittajien, työntekijöiden ja verottajan jälkeen, ja osakkailla on tämän vuoksi oikeus nimittää mieleisensä hallitus valvomaan toimeenpanevaa johtoa. (Walhroos 2012, 332-333.)

KIRJALLISET LÄHTEET:

Walhroos, Björn. (2012). Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle (4. painos). Englanninkielestä suomentanut tekijä, työryhmä ja Matti Kinnunen. Keuruu: Otava. ISBN 978-951-1-25176-7.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.