9# Wahlroos : Vastavoima

Vastavoima on amerikkalaisen John Kenneth Galbraithin kehittämä taloustermi, joka tarkoittaa monopolin (tai oligopolin) johdosta markkinoilla kehittyvää sitä vastaan toimivaa kilpailua. Vastavoima-termi on lienee virheellinen, koska yrityskoko ja suurtuotanto tuovat yritykselle kilpailuedun, jota vastaan muiden yritysten on vaikea kilpailla. (Wahlroos 2012, 28.)
"Vastavoima on veronmaksajan liberaali uhkaus, joka muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää ja tehostaa verovarojen käyttöä (Walhroos 2012, 269-270)."
Länsimaisessa demokraattisessa valtiossa totalitarismin vastavoiman muodostaa enemmistövalta, oikeusvaltio ja markkinatalous. Demokratia mahdollistaa jokaiselle kansalaiselle (todellisen tai kuvitellun) oikeuden ottaa osaa poliittisen vallan valvontaan ja (todellisen tai kuvitellun) tunteen siitä, että on vallankäyttäjä. (Wahlroos 347-348.)
"Valtion talouden [myös yksilön tai yhtiön] voi tuhota väärä talousajattelu, oman edun tavoittelu ja kateus yhdistettynä demokraattiseen päätöksentekoon (Walhroos 2012, 269)."
Velkaantununeen valtion alijäämäinen budjetti ja hyvätuloisten verotettavien määrän aleneminen haittaa pahoin pitkän aikavälin talouskasvua, joten hyvinvointipalveluiden tarjontaa on rajoitettava. Ylivelkaantuneessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa vapaa muutto-oikeus voisi toimia vastavoimana enemmistön diktatuurille pelkästään sillä, että se on varakkaiden henkilöiden käytettävissä oleva mahdollisuus. (Walhroos 2012, 269.)

Vastavoima on yksi vallan keskittymistä rajoittavista kilpailumekanismeista ja joka siten vaikuttaa valtatasapainon syntymiseen. Käsitteellä vähän merkitystä talouden suhteen, mutta sitä voidaan käyttää politiikan ja poliittisen vallankäytön kuvaamiseen. Valta luo usein, aivan kuin ohimenne, vastavoiman itselleen. (Wahlroos 2012, 28-29.)

// Walhroos on tarkoittanut kirjansa vastavoimaksi rikkaiden verotusta vastaan. Tai sitten hän vain kertoo suomalaisille, että työtä on tehtävä jotta hyvinvointipalvelut voidaan säilyttää. Tiedä nyt tässä, aika näyttää. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia, sillä ne ovat ainoa asia, joita meidän ei tarvitse hävetä.

KIRJALLISET LÄHTEET:

Walhroos, Björn. (2012). Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle (4. painos). Englanninkielestä suomentanut tekijä, työryhmä ja Matti Kinnunen. Keuruu: Otava. ISBN 978-951-1-25176-7.