perjantai 7. syyskuuta 2012

11# Wahlroos : Vapaa lähtöoikeus

Vapaa lähtöoikeus on organisaation [tässä: osakeyhtiön tai valtion] ohjausmenetelmä, jossa sen johdon tehoton toiminta (huono tulos selvien ja yleisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamisessa) johtaa varallisuuden poistumiseen tehokkaampaan organisaatioon. Vapaan lähtöoikeuden tulisi torjua organisaation toimintakyvyn menetys ohjaamalla se toteuttamaan sen alkuperäisen vision mukaisia strategioita. (Walhroos 2012, 354-355.) Kansaomainen ilmaisu termille on "jaloilla äänestäminen."

"En tiedä menestymisen salaisuutta, mutta epäonnistumsen salaisuus on se, että yrittää täyttää kaikkien tavoitteet (Bill Cosby, amerikkalainen musta koomikko)."
"Vapaa lähtö- ja paluuoikeus on EU:n perusperiaate (Walhroos 2012, 271)."
"Kaikkia ei voi miellyttää, ei edes jokaista (p.j.o. 31.8.2012)."

Vapaa lähtöoikeus yhdenmukaistaa ja selkeyttää organisaation jäsenten tavoitteita (homogenisoi sidosryhmien intressit), jolloin tarkkailun ja demokraattisen valvonnan tarve vähenee verrattuna rajoitettuun lähtöoikeuteen. Suuri joukko keskenään ristiriitaisia tavoitteita heikentää organisaation tulosta. (Wahlroos 2012, 353.)
"Ellei voi lähteä pois, voi vain juonitella (B. Walhroosin ystävä professori Bengt Holmström, MIT, sijoitusten turvaamisesta suuressa perheyrityksessä teoksesta Walhroos 2012, 353)."
"Niin kauan kuin toimijalla on vapaa lähtöoikeus, voi olettaa hänen tekevän sen, mikä on paras valinta hänen omalla kohdallaan (Wahlroos 2012, 364)."

Vapaa lähtöoikeus vähentää oman edun tavoittelun (oppurtunismi) haittoja organisaation henkilösuhteissa. Mikäli toimija on sidottu johonkin organisaatioon [tässä: perheyritys tai kansallisvaltio kansainvälisessä yhteisössä] ilman vapaata lähtöoikeutta, demokraattisen äänivallan käyttö päätöksiä tehdessä johtaa kokoustaisteluihin, riitoihin ja juonitteluun. (Walhroos 2012, 353.)

Osakeyhtiössä vapaa lähtöoikeus on julkisen osakeyhtiön tärkein vallankäyttömenetelmä ja se toteutuu osakkeen omistajan mahdollisuutensa myydä osakkeensa milloin vain. Syynä voi olla esim. jokin erimielisyys, tyytymättömyys enemmistön päätökseen, epäluottamus johdon suunnitelmiin tai yhtiön matalat tuotto-odotukset pääomalle. Vapaa lähtöoikeus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa osakeyhtiöissä. (Walhroos 2012, 352-353.)
"Vaikeuksissa oleva valtio on sijoituskohteena riskialtis (Walhroos 2012, 372)."
Vapaan lähtöoikeuden esteitä ovat mm. siirtymiseen liittyvät kustannukset (transaktiokustannukset) ja erilaiset rajoitukset (mm. kommunistinen tyrannia (tyyppiesimerkki Pohjois-Korea, ei maastamuuttoa), maahanmuuttopolitiikka, kielitaito, kulttuuri, sosiaaliturva, eläkkeet jne.). Henkilökohtaiset sosiaaliseen ympäristöön liittyvät transaktiokustannukset (kieli, kulttuuri, ihmissuhteet, työkokemus) ovat suuri maastamuuttohalukkuutta alentava este, joka vaikuttaa yleensä taloudellisia syitä enemmän mahdollisen vapaan lähtöoikeuden käyttöön. (Walhroos 2012, 271 ja 370-371.)

Vapaasti liikkuvasta pääomasta ja investoinneista on tullut globalisaation myötä kansainvälisillä markkinoilla vahva ja tehokas vallankäyttömenetelmä, joka suosii valtioita, joissa on oikeusvaltioon perustuva infrastruktuuri. Näissä maissa on tehokas riitojen ratkaisukulttuuri, matala poliittinen riski, terve valtion talous ja kohtuulliseksi katsottu verotus. (Walhroos 2012, 370-371.)

KIRJALLISET LÄHTEET:

Walhroos, Björn. (2012). Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle (4. painos). Englanninkielestä suomentanut tekijä, työryhmä ja Matti Kinnunen. Keuruu: Otava. ISBN 978-951-1-25176-7.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.