Oulupoliisin opetukset : Pyllistämällä putkaan !

Kuten tiedämme, Tikun ja Takun donitsi- ja kahvityöelämä sisältää lukuisia haasteita. Tärkein niistä on Oulun kaupungin alueella tapahtuva pyllistämisen estäminen, varsinkin kun se kohdistuu vakaviin ja vastuullisiin harakka-auton kaksoisnolliin (James Bond -asia, lupa tappaa Cityjäniksiä, kun niiden pukeutuminen ei miellytä jokaista oululaista).

"Kaduilla tapahtuvan pyllistelyn suhteen meillä on nollatoreranssi, vai tahdotko sitä, että käy siten kuin Tampereella (naispoliisi pamputti alastonta Hervannassa) (Oulupoliisin Tiku ja Taku laillinen uhkaus kesällä 2012)."

Tätähän on harjoiteltu mm. Rovaniemellä poliisivankilan vartijan kanssa (aseharjoitus kahvilassa, poliisivankilan vartija kuoli). Jokainen seuraava harjoitus Oulun kadulla tuo putkaa, kuten Taku uhkasi kesällä 2012 pa.ju.oululle kesällä 2012 Oulun Raksilan S-Marketin takapihalla. Tiku ja Taku tehostivat vaatimustaan harakka-auton sinisillä vilkkuvaloissa ja piipaa-diskoäänellä. Nämä kolme liikettä (ja muutkin samansuuntaiset liikkeet poliisia kohtaan) ovat ehdottomasti, jyrkästi ja auttamattomasti kiellettyjä Oulu-Cityn kaduilla (Nokia-mokien iso-city, Kivisydän-kaupunni), joten alkää tehkö niitä (ellette halua tiiliaikaa Oulun polliisivankilassa):

Ällös ole pelokas, oulupoliisin poika valveilla on, ainakin pyllistelyn suhteen (ihmisiä saa ampua, raiskata ja omaisuutta varastaa aivan vapaasti, sehän ei ole mitenkään tärkeää pyllistelyyn verrattuna, ainakaan aina epäystävällisen oulupoliisin mielestä). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoistuksia, tytsit ja poitsit.

PS. Eikohän tästä nettiartikkelista irtoa taas jokin oulupoliisin tekaistu syyte tyylin "teki karateiskuja ilmaan", "pelotteli vanhuksia" tai "huusi tappouhkauksia lapsille", niin kuin oulupoliisilla on perinteisesti ollut tapana? (Vastaus on tietenkin: kyllä, ehdottomasti, nyt otetaan pa.ju.oululta luulot pois. Mutta miten voi ottaa luulot pois, koska pa.ju.oululla ei ole luuloja?)

1# Pitkä ikä : Saavuttamista edistävät tekijät

Pitkän iän saavuttamista edistävät tekijät ovat ihmisen ominaisuuksia ja elämäntapoja ja -malleja jotka voivat hyvissä olosuhteissa edesauttaa häntä saavuttamaan keskimääräistä pidemmän eliniän. Tällaisia tekijöitä ovat mieleisensä liikunnan harrastaminen, yhteisöllisyys ja laaja sosiaalinen verkosto, läheiset ystävyyssuhteet tai hyvä parisuhde sekä mielekäs työnteko. (Friedman & Martin 2011, 10 ja 301.)
"Onnellisuus ei välttämättä johda pitkään elämään (Friedman & Martin 2011, 301.)

"Sosiaalinen rikkaus on tärkeä pitkälle elämälle ja pitää osata valita
oikea seura (Friedman & Martin 2011, 63 ja 237)".

"Optimismin suurin hyöty on siinä, että se edistää terveyttä edistävää käyttäytymistä, mutta optimismin on oltava realistista. (Friedman & Martin 2011,71-73.)

"Vanhimmat ovat onnellisimpia, mutta onnellisuus ei ole tehnyt heitä pitkäikäiseksi (Friedman & Martin 2011, 74)."

"Ihmisen täytyy saada elää (Anja K. Oulussa 8.10.2012)."Tunnollisuudella on myönteinen vaikutus elinikään, koska järkevyys ohjaa välttämään vaarallisia käyttäytymistapoja ja johtaa hyviin elämänvalintoihin terveydessä ja ihmissuhteissa. (Friedman & Martin 2011, 45-46).

Pitkän iän saavuttaminen perustuu useisiin elämän aikana tehtyihin valintoihin, jotka vaikuttavat yhdessä persoonallisuuden, lähtökohtien, sosiaalisten ryhmien, käyttäytymisen ja työn kanssa haasteiltaan muuttuvassa pitkäjänteisessä prosessissa. Pitkä ikä on pitkäjänteisen ja useita eri muuttujia sisältävän muutosprosessin riittävän hyvän hallinnan tulos. (Friedman & Martin 2011, 306.)

Pitkän elämän saavuttaneiden ihmisten ominaisuudet ja elämäntavat kuvaavat aktiivista tavoitteisiin suuntatumista, voimakasta suoriutumisen ja saavuttamisen tunnetta sekä syvää elämän tuottamaa tyydytystä. Elämän tarkoitus syntyy ahkerasta työstä, yhteisöllisyydestä sekä terveistä elämäntavoista. (Friedman & Martin 2011, 301.)

Friedmannin ja Martinin teos perustuu 80 vuotta kestäneeseen Lewis Telmanin vuonna 1921 aloittamaan seurantatutkimukseen johon osallistui 1528 henkilöä. Tutkimus aloitettiin, kun osallistujat olivat lähes kymmenvuotiaita. (Friedman & Martin 2011, 9-10, 300 ja 308.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

2# Pitkä ikä : Strategia

Strategia on elämän kokonaismalli, jolla ihminen voi ylläpitää terveyttä ja mahdollistaa pitkäikäisyyden muiden tekijöiden sen salliessa. Strategioita on useita ja yleisimmät ovat seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

1. Eksentrikon tie: Vakava ihminen, joka tarttuu hänelle tarjoutuviin tilaisuuksiin.
2. Humoristin tie: huumoria käytetään vaikeuksien voittamiseen lämminsydämisellä ja mielekkäällä tavalla, ei tuhoavasti tai ongelmia vähätellen.
3. Huolestuneen tie: Harkitseva suunnittelu, hallinnan ja saavutuksen tunne ja sisu. Ei välttämättä unelmien toteutumista.
4. Liikunnallisen tie: Liikunta on osa elämäntapaa.
5. Murehtijan tie: Johtaa terveydestä huolehtimiseen.
6. Opetuslapsen tie: Vapaaehtoinen palveleminen uskonnollisessa yhteisössä.
7. Tavoitteellisen tie: Ihmisistä välittäminen vaikka ei olekaan sosiaalinen.
8. Tunnollisen tie: Lapsena ja aikuisena.
9. Tutkijan tie: Luovuus, tieteen tekeminen ja tutkijakollegat.
10. Uutteran tie: Kova työnteko, ankara stressi ja suuret saavutukset.
11. Yhteisöllisen tie: kyky solmia hyviä ihmissuhteita. (Friedman & Martin 2011, 290-300.)

Strategian on johdonmukainen tapa pyrkiä pienten päivittäisten valintojen kautta sitkeästi kohti hyvää terveyttä koko elämänkaaren ajan. Strategiat tarjoavat ihmiselle työtekoa, toisiin ihmisiin suuntatumista ja psyykkistä sekä fyysistä terveyttä. (Friedman & Martin 2011, 300-301).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

3# Pitkä ikä : Elämäntapa

Elämäntapa on ihmisen itselleen luontaisiksi kokemista toiminnoista koostuva hänelle tyypillinen ajankäyttömalli, joka määrää suurelta osin hänen terveytensä ja sitä kautta myös hänen elinikäodotuksensa. Onnellisuutta lisäävät elämänohjeet ovat useissa tapauksissa samoja kuin pitkään ikään tähtäävät elämänohjeet, joita ovat mm.

katsotaan televisiota harkiten

vietetään aikaa ystävien kanssa

liikutaan riittävästi

ollaan yhteisöllinen ja vahvistetaan sosiaalisia siteitä

opiskellaan (Friedman & Martin 2011, 83-85.)

Edellinen viiden kohdan lista on osa pitkäaikaisia ja -jänteisiä arjen toimintamalleja, joilla on mahdollista lisätä terveyttä ja onnellisuutta. Tunnollisella ihmisellä on paljon terveitä ajatuksia ja toimintamalleja joiden yhteisvaikutuksesta hän todennäköisesti on pitkäikäinen. (Friedman & Martin 2011, 84 ja 106.)

Pitkän elämän mahdollistava elämäntapa kulkee mielekkään ja mielenkiintoisen elämän läpi ja sisältää itsekorjausmekanismin, jonka avulla palataan terveellisiin elämäntapoihin. Ihmisen tie luodaan sitkeydellä, harkinnalla, kovalla työllä ja tiiviillä ystävyys- ja yhteisösuhteilla. (Friedman & Martin 2011, 301.)
"Ihminen, joka keskittyy elämään, voi elää iäkkääksi. Oman kuoleman ajatteleminen unohtuu kun tarttuu hetkeen, mutta kuolemasta puhuminen on elämäntavan seuraus, kuolemasta puhumisen välttäminen ei yksin pidennä elinikää. (Friedman & Martin 2011, 101-102.)"

"/../ Haluan vielä toistaa ja painottaa tätä väitettäni: Me emme voi saavuttaa korkeaa ikää kulkemalla jonkun toisen ihmisen tietä. Minun tapani suojelevat minun elämääni, mutta sinut ne ottaisivat hengiltä. (Mark Twain 70-vuotispäivillään teoksesta Friedman & Martin 2011, 147.)"

"Pienten päätösten ja reaktioiden kumuloituminen johtaa [elämässä] suuriin ja merkittäviin seurauksiin (Friedman & Martin 2011, 268.)

"Elämä voisi olla vieläkin parempaa, jos vastaan tuleviin haasteisiin tartuttaisiin rohkeammin (Friedman & Martin 2011, 104)." "Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (p.j.o.)."Useimmiten sekä onnellisuutta että terveyttä edistää se, että tekee oikeita asioita. Tärkeintä on aluksi muuttaa vanhoja toimintatapoja pitkäjänteisesti koska kestävä muutos tapahtuu ja toteutuu pienin, mutta etenevin askelin. (Friedman & Martin 2011, 51 ja 86.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

4# Pitkä ikä : Yhteiskunnan toimenpiteet

Yhteiskunnan toimenpiteet ovat sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimenpiteet, jotka auttavat ihmisiä elämään terveinä mahdollisimman pitkään ja siten säästämään yhteiskunnan kustannuksia. Pitkä ikä perustuu muutamaan hyvää terveyssuositukseen ja niiden soveltamiseen henkilön oman tilanteen mukaan. (Friedman & Martin 2011, 306-309 ja 310.)

"Juoksu päivässä pitää lääkärin loitolla (esimerkki terveyssuosituksesta jota on osattava soveltaa oikein by p.j.o. 8.10.2012)."

"Yksinkertaistetut terveyssuosituslistat ovat yleensä suppeita ja harhaanjohtavia sekä joskus tappavan vaarallisia (Friedman & Martin 2011, 305-306.)
"Terve sielu terveessä kehossa (ASIC)."

"Hyvin sopeutuneista ja sosiaalisesti vakaassa yhteiskunnassa kasvaneista lapsista tulee todennäköisesti terveitä ja pitkäikäisiä aikuisia (Friedman & Martin 2011, 309-310)."Yhteiskunnan tapa suhtautua pitkän iän saavuttamiseen on uhka ja sairauksien hallitsema, lääkäri- ja ongelmakeskeinen, jolloin jätetään huomioimatta parhaat mahdolliset ratkaisut. Suurimmat virheet suhtautumisessa terveyteen ja elinikään ovat korostaa perimän ja virallisten terveyssuositusten ylivaltaa pyrittäessä parantamaan näitä muuttujia. (Friedman & Martin 2011, 305-306.)

Telmanin tutkimuksen mukaan yhteiskuntassa, jossa sen jäsenet ovat tunnollisia, tavoitteisiin suuntautuneita ja yhteisöllisiä, on ihmisillä todennäköisintä saavuttaa korkea ikä mahdollisimman terveinä. Fyysinen ja psyykkinen terveys liittyvät läheisesti toisiinsa. (Friedman & Martin 2011, 308-309.)

Friedmannin ja Martinin teos perustuu 80 vuotta kestäneeseen Lewis Telmanin vuonna 1921 aloittamaan seurantatutkimukseen johon osallistui 1528 henkilöä. Tutkimus aloitettiin, kun osallistujat olivat lähes kymmenvuotiaita. (Friedman & Martin 2011, 9-10, 300 ja 308.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

5# Pitkä ikä : Umpikujaan johtavat myytti

Umpikujaan johtava myytti on arkiajatteluun juurtunut väärä käsitys, tavanomainen neuvo, jolla ei ole tieteellistä pohjaa. Eräät myytit voivat johtaa kuolemantapauksiin, ja terveyttä koskevat neuvojen käyttökelpoisuus on aina harkittava henkilö- ja tapauskohtaisesti. (Friedman & Martin 2011, 12-14.)

Eräitä umpikujaan johtavia myyttejä ovat:

Naimisissa olevat elävät pitempään (myytti)

Hyvät kuolevat nuorina, pahat vanhoina (myytti)

Laiskat pysyvät terveinä (myytti)

Jää eläkkeelle mahdollisimman nuorena, niin elät pitempään (myytti)

Onnellinen ja huoleton ihminen elää pitempään (myytti)

Jos uskot, että sinua rakastetaan ja sinusta välitetään, pysyt terveenä (myytti)

Murehtiva ja vakava ihminen elää lyhyempään (myytti)

Tapauskovaiset elävät pitempään (myytti)

Liikunta on sitä tehokkaampaa, mitä rasittavampaa se on (myytti)

Mitä aikaisemmin lapsi aloittaa koulun, sitä paremmin hän menestyy elämässä (myytti)

Askeettinen elämä takaa pitkän eliniän (myytti) (Friedman & Martin 2011, 13.)

Nauru pidentää ikää (kun naurat yksin TV:tä katsellen ja syöt koko illan) (myytti) (Friedman & Martin 2011, 86).

Liikunta tekee hyvää -mantra (myytti) (Friedman & Martin 2011, 150).

Rentoudu. Vältä stressiä. Älä tee liikaa töitä (myytti). (Friedman & Martin 2011, 192).

Huumori tuottaa automaattisesti terveyttä (myytti) (Friedman & Martin 2011, 295)."

Hyvät ajatukset synnyttvät tarmoa ja elinvoimaa (myytti) (Friedman & Martin 2011, 71).

"Miellyttävä ihminen on ystävällinen, lempeä, yhteistyöhaluinen ja luottavainen", mutta pelkkä miellyttävyys ei ole pitkän iän tae, vaan hyvät sosiaaliset suhteet (Friedman & Martin 2011, 82).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

6# Pitkä ikä : Tunnollinen ja luotettava

Tunnollinen ja luotettava lapsi on henkilö ns. tiedemiestyyppi joka on hiukan pakkomielteinen ja huolestunut asioista. Tunnollisuus ennustaa pitkää elinikää myös aikuisiässä esiintyessään ja paras yhdistelmä on tunnollinen lapsi-tunnollinen aikuinen. (Friedman & Martin 2011, 37-38, 44 ja 448-49).
"Onnellinen voi nauraa, koska hän on (mahdollisesti) varakas, terve ja viisas (Friedman & Martin 2011, 85)."

"Kypsä velvollisuudentuntoisen aikuisen tärkein tehtävä on pitää mielenterveytensä hyvänä (Friedman & Martin 2011, 52)."Tunnollinen ja luotetteva ihminen suojelevat terveyttään ja pitävät siihen kohdistuvat riskit mahdollisimman pieninä, heidän hermorakenteensa ei lisää riskikäyttäytymistä sekä se, että tunnollisuudesta seuraa hyvälaatuiset ihmissuhteet. Tunnollinen ihminen luo itse valinnoillaan tien pitkään ikään. (Friedman & Martin 2011, 45-46.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

7# Pitkä ikä : Fyysisen aktiivisuuden taso

Fyysisen aktiivisuuden taso on ihmisen valitsemaan elämäntapaan ja sen mieltymyksiin kuuluva säännöllinen liikunnan määrä joka pysyy yleensä samansuuruisena koko elämän ajan. Aktiivinen elämäntapa on henkilön valinta, jossa hän liikkuu henkilökohtaisen tyydytyksen vuoksi eikä ulkoisen pakon vuoksi. Hyväkuntoiset ihmiset ovat liikkumattomia terveempiä ja kuntoilun määrä mitoitetaan kunkin henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. (Friedman & Martin 2011, 148, 150, 160-161 ja 164-165.)
"En ole milloinkaan harrastanut minkäänlaista liikuntaa lukuunottamatta nukkumista ja lepämistä, enkä koskaan aiokaan harrastaa. Liikunta on inhottavaa. Eikä siitä voi olla hyötyä jos on väsynyt; ja minä olen aina väsynyt. Haluan vielä toistaa ja painottaa tätä väitettäni: Me emme voi saavuttaa korkeaa ikää kulkemalla jonkun toisen ihmisen tietä. Minun tapani suojelevat minun elämääni, mutta sinut ne ottaisivat hengiltä. (Mark Twain 70-vuotispäivillään teoksesta Friedman & Martin 2011, 147.)"

"Älä juokse, jos et pidä juoksemisesta. Jos nautit jostain muusta fyysisestä aktiviteetista tee sitä ja pidä siitä kiinni. (Friedman & Martin 2011, 165)."

"Marathoninpuute ei ole sairaus (Friedman & Martin 2011, 158-160)."Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä on keskivertoihmisen optimaalinen fyysisen aktiivisuuden taso eikä sitä, mikä on nykyisten liikuntasuositusten mukaisesta liikunnasta saatava hyöty. Henkilön tasoon nähden liiallinen liikunta on haitallista. (Friedman & Martin 2011, 158-160.) [liikarasitus eli ns. ylikunto].

Ihmisen tulisi valita sellainen liikuntamuoto joka sopii hänen mieltymyksiinsä ja elämäntapaansa. Ihmisen olisi hyvä lisätä fyysistä aktiivisuuttaan niissä liikuntamuodoissa joiden parissa hän viihtyy ja joita hän haluaa jatkaa pitkäjänteisesti. (Friedman & Martin 2011, 165.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

8# Pitkä ikä : Kova työnteko

Kova työteko on henkilön sisäisestä innostuksesta ja elämän haltuun ottamisen asenteesta kertova toiminta, jolla älykkyys ja tieto ohjataan tuottavaan toimintaan. Haasteiden vastaanottaminen ei yleensä merkitse terveysriskiä. (Friedman & Martin 2011, 215-216.)
"Todellinen työstressi syntyy henkilösuhteista (Friedman & Martin 2011, 202)."Ihmisen kyky sietää stressiä riippuu stressin tyypistä ja siitä, miten hän sitä käsittelee ja pitkäkestoinen sietokyvyn ylittävä stressi (sota, vuosikausia kestävä kiusaaminen) on aina ongelma. Ponnistelu tavoitteiden saavuttamiseksi, uusien tavoitteiden asettaminen kun edellinen on saavutettu sekä sitoutuminen ja tuottavana pysyminen on yksi useiden pitkäikäisten elämäntavan osatekija. (Friedman & Martin 2011, 193-194 ja 215-216.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

9# Pitkä ikä : Uskonnollisuus

Uskonnollisuus lisää naisen pitkäikäisyyttä jos siihen kuuluu aktiivinen toiminta uskonnollisessa yhteisössä ja sosiaalisesta yhteenkuuluvaisuudesta. Miehen pitkäikäisyydelle uskonnollisuuden vaikutus on merkityksetön. (Friedman & Martin 2011, 227-228.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

10# Pitkä ikä : Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on henkilön vastavuoroisten sosiaalisten siteiden luoma yhteenkuuluminen muiden ihmisten muodostamaan ryhmään ja sillä katsotaan olevan voimakas myönteinen vaikutus pitkäikäisyyden ennusteeseen. Sosiaalisten verkostojen luominen ja ylläpitäminen on tärkein tekijä elämän laadun ja pituuden kannalta. (Friedman & Martin 2011, 239.)

Pisimpään elävät ne joilla on useita toiminnallisia siteitä sosiaalisissa verkoissaan ja jotka toimivat aktiivisesti muiden auttamiseksi (mm. vapaaehtoistyö). Yhteisön palvelujen kuluttajien eliniän odotus on lyhyempi. Aktiivinen työ vapaaehtoisessa sosiaalisessa verkossa on tärkein ihmisen elämän laatua parantava tekijä. Friedman & Martin 2011, 240.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

11# Pitkä ikä : Juoksemisen turhuus

Juokseminen josta henkilö ei nauti on hukkaan heitettyä aikaa. Parempi tehdä sen sijaan jotain josta pitää. Toisaalta, ihmiselle on sallittava juoksu, jos hän kokee sen tärkeäksi itselleen. (Friedman & Martin 2011, 153-155 ja 158-161.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

12# Pitkä ikä : Katastrofipelko

Katastrofipelko on henkilön elämänasenne, jolla hän ajatuksillaan tulkitsee tai selittää ikävät tapahtumat kielteisiä odotuksia lisäävinä jolloin pessimistiset ajatukset kuluttavat psyykkistä energiaa ja vaikuttavat tunteisiin ja käyttäytymiseen, ja voivat kohonneeseen kuolemanriskiin väkivallan, sydänkohtauksen, syövän, onnettomuuden tai infektion vuoksi. Katastrofipelkoinen voi itse aiheuttaa itselleen ongelmia. (Friedman & Martin 2011, 87-88 ja 90.)
"Jokainen pikku kompurointi ei ole elämää suurempi katastrofi tai maailmaloppu tai 'kaikki on menetetty' -tilanne (Friedman & Martin 2011, 88, 90 ja 100)."Katastrofipelkoisella (erityisesti miehillä) on riski kuolla ennenaikaisesti, heillä on pinnalliset suhteet muihin ja kyvyttömyys vastata ongelmien esittämiin haasteisiin. Lisäksi he eivät pysty jättämään niitä taakseen niin kuin pitäisi. (Friedman & Martin 2011, 90.)

Tottumukseksi muodostuneiden ajatuskuvioiden muuttaminen tapahtuu hitaasti ja se edellyttää päättäväisyyttä, sisua ja kärsivällisyyttä. Katastrofipelkoon liittyy negatiivisiä ajatteluprosesseja joita voidaan muuttaa mm. kognitiivisen terapian, rationaalisen tarkastelun tai "mikä on pahinta mahdollinen tilanne?" -harjoituksen avulla. Mikäli henkilöllä on pitkäaikainen mielenterveysongelma, voi ainoa apu löytyä ammattihenkilöstön suunnalta. (Friedman & Martin 2011, 107-109.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

13# Pitkä ikä : Traumaattinen stressi

Traumaattinen stressi on pitkittynyt stressireaktio ja suuri uhka terveydelle. Henkilöt, jotka kykenevät löytämään mielekkyyttä traumaattisen stressin kokemuksista (mm. sota, terrorismi) ja pystyvät palauttamaan oman turvallisuudentunteensa maailmassa voivat yleensä elää terveellisesti. (Friedman & Martin 2011, 269 ja 280-281.)

Mikäli stressin epäterveet ratkaisut (ailahtelevaisuus, juominen, ylensyönti, tupakointi, unihäiriöt, jne.) jotka yleensä ilmenevät samanaikaisesti ja toisiaan vahvistaen saavat vallan, eliniän odotus yleensä laskee merkittävästi. (Friedman & Martin 2011, 280.)

Paras tapa selvitä traumaattisesta stressistä on elämänhallinnan tunteen lisääminen ja käyttökelpoisten taitojen opetteleminen auttaen yhteisön muita jäseniä. Lisäksi tulee huolehtia fyysisestä kunnosta ja tehdä haasteellista työtä jonka tuloksen kokee itselleen tärkäksi. (Friedman & Martin 2011, 281.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

14# Pitkä ikä : Medikalisaatio

Medikalisaatio on lääketieteen ylikorostaminen ihmisen terveyden ylläpitäjänä jolloin jokainen vajavuus, vaiva ja haitta tulkitaan lääketieteelliseksi ongelmaksi. Tämä johtaa terveydenhuollon resurssien siirtymiseen pois sairauksien hoidosta terveyden kannalta merkityksettömiin toimenpiteisiin sekä tarpeettomiin potilasvahinkoihin. (Friedman & Martin 2011, 284-285.)
"Nykyaikainen lääketiede auttaa vain vähän pitkään ikään pyrkiviä ihimisiä, enemmän apua on terveyspsykologiasta, lääketieteellisestä sosiologiasta, epidemiologiasta, genetiikasta ja elämän kaaren kehityksestä. (Friedman & Martin 2011, 27)."

"Terveyden ylläpidon tulee keskittyä yksilön ominaisuuksiin, ei sairauksien ominaisuuksiin (Friedman & Martin 2011, 28-29.)

"Ihminen vastaa itse pitkään ikään johtavista valinnoista (Friedman & Martin 2011, 27)."Aikaisemmin pienet kehon toimintahäiriöt on hoidettu esim. ystävien, valmentajien, metoreiden, vanhempien, hygieenikoiden, papiston tai pomojen toimesta mutta medikalisaatio on aiheuttanut sen että lääkäreiden tulisi hoitaa ne mieluiten pillereillä. Ihminen voi, medikalisaation unohtaen, rakentaa elämäntavallaan oman terveytensä pyrkiessään hyvään elämänlaatuun ja pitkään ikään. (Friedman & Martin 2011, 285-286.)

　
KIRJALLISET LÄHTEET:
Friendman, Howard S. & Martin, Leslie R. (2011). Pitkän iän salaisuus – Kahdeksan vuosikymmenen tutkimus paljastaa yllättäviä polkuja terveyteen ja pitkään ikään. (alkuperäisteos The Longevity Project – Surprising Discoveries for Health and Long Life from the Landmark Eight-Decade Study) suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Basam Books. ISBN 978-952-260-033-2.

15# Pitkä ikä : Merry Chrismas

(Joulukortti Anja K. Campridge 10.10.1988)

These are
my Christmas Wishes for You

Joy
in your heart, your mind, your soul.

Peace
with youself and with the universe.

Harmony.

Courage
to feel, to need, to reach out.

Freedom
to let yourself be bound by love...

Friendship.

Wisdom
to learn, to change, to let go.

Acceptance
of the truth and beauty wihtin yourself.

Growth.

Pleasure
in all that you see, and touch and do.

Happiness
with yourself and with the world.

Love. (Maureen Doan. )

Merry Christmas

Tämä on siilin elämää, ei vähempää, ei enempää

Tämä suomalaisen miehen tie on siilin elämää. Kirsi Kunnas sanoo seuraavaa:

Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.

Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta !
Ja se on aivan totta.
Se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli. (Kirsi Kunnas teoksesta Helakisa 1999, 182.)

Voiko ihminen itkeä väärin? Anyway, jatketaan harjoituksia tytöt ja pojat. N'oublier jamais: "Ihminen tekee sen, mikä on ihmiselle oikein (p.j.o. 4.10.2012)."

KIRJALLISET LÄHTEET:
Helakisa, Kaarina. (1999). Pikku Pegasos - 400 kauneinta lastenrunoa. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-05618-2.

Haikuja : Elämä, valo; Syyskuu; Elämän tie

Kirjoita haiku. Tavuja riveillä viisi, seitsemän, viisi. Siis tehtävä iisi.

ELÄMÄ, VALO

Hiljainen talo.
Kirsikankukka valvoo.
Elämä, valo.

SYYSKUU

Aika laulaa.
Sade etsii sinut.
Syyskuu.

ELÄMÄN TIE

Askel turha,
toinen, kauas vie.
Elämän tie.

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia. Pitäkää itsenne miehinä, tytöt ja pojat.

Oulukiusaaminen : Normi

Normi on kaikkia ryhmän jäseniä koskeva velvoittava odotus siitä, miten ryhmän sosiaalisissa tilanteissa pitää olla ja käyttäytyä. Yhteiset normit ovat yksilöitä sitovia ja rajoittavat toimintamallien määrää. (Salmivalli 1998, 50.)
"Ryhmän jäsenet ovat normien tartuntalähteitä ja levittäjiä (Salmivalli 1998, 51)."
Ryhmän normi voi olla tiedostamaton, ääneen lausumaton tai määrämuotoinen. Ryhmän jäseninä toimivat yksilöt vaikuttavat yhdessä muodostamansa yhteisön normirakenteeseen ja normit tulevat näkyviksi ja vaikuttavat yksilöiden toiminnan kautta. (Salmivalli 1998, 51.)

Normien rajoittava vaikutus ei ole aina negatiivinen, vaan ne mahdollistavat sujuvan vuorovaikutuksen. Joissakin ryhmissä normit voivat johtaa yhteisöväkivaltaan. (Salmivalli 1998, 51.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Osallistujarooli (participant role)

Osallistujarooli (participant role) on yhteisöväkivaltatilanteessa henkilön status, joka ilmaisee hänen odotetun käyttäytymisensä vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa tietyssä ryhmässä ja tilanteessa. Osallistujaroolit ovat väkivallan tekijä (kiusaaja), väkivallan kohde (uhri), pahoinpitelijän apuri, pahoinpitelyn vahvistaja, väkivallan kohteen puolustaja ja ulkopuolinen. (Salmivalli 1998, 46-50.)

"Luokkayhteisössä on mm. syntipukin, järjestysmiehen ja mielistelijän rooli (Syrjäläinen teoksesta Salmivalli 1998, 49)."
"Ihminen ei ole roolinsa ikuinen vanki (Salmivalli 1998, 50)."
Käsite osallistujarooli on lähtöisin sosiaalipsykologiasta ja se kuvaa yhteisöväkivallan toimintamallia hyvin. Ryhmän normit ja roolit syntyvät ryhmän jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa ja ne määräävät muodostumisensa jälkeen kaikkien jäsenten käyttäytymisen. Henkilö ei toimi välttämättä saman mallin mukaisesti kaikissa niissä ryhmissä johon hän kuuluu. (Salmivalli 1998, 47-48.)

Osallistujarooleilla ei ole tekemistä henkilön persoonallisuuden kanssa ja lapset ovat yleensä melko hyvin tietoisia omasta roolistaan väkivaltaprosessissa. Yhteisöväkivallan osallistujaroolit ovat:

väkivallan tekijä (kiusaaja): aloittaa väkivallan, yllyttää ja pakottaa muita väkivaltaan.

pahoinpitelijän apuri: ei tee aloitetta väkivaltaan, mutta on tekijän tukena.

pahoinpitelyn vahvistaja: antaa hyväksyvää palautetta väkivallan tekijöille.

väkivallan kohde (uhri): toistuvan ja järjestelmällisen väkivallan kohde.

väkivallan kohteen puolustaja: asettuu kohteen puolelle, tukee häntä.

ulkopuolinen: ei ota kantaa tilanteeseen, pysyy pois. (Salmivalli 1998, 52 ja 61.)

 

Koulukiusaamisessa tyttöjen ja poikien yhteisöväkivaltaan liittyvissä rooleissa on eroja. Nämä erot on esitetty alla olevassa taulukossa.

/* KUVA LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN, KS. ALKUPERÄISTEOS S. 60 */

Henkilö voi toimia yhteisöväkivaltaa vahvistavaksi tiedostamattaan. Henkilön rooli ryhmässä on usein mahdollista vaihtaa tai muuttaa toiseksi, mutta rooli voi muodostua itsensä toteuttavaksi ennustukseksi, jolloin ryhmä palkitsee roolin mukaisesta käyttäytymisestä ja rankaisee sen vastaisesta käyttäytymisestä. Henkilöön kohdistuvat odotukset määräävät paljon siitä, minkä roolin mukaan hänen tulisi käyttäytyä ryhmässä. (Salmivalli 1998, 49 ja 53.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Sosiaalinen älykkyys

Sosiaalinen älykkyys on taito havaita ryhmän ihmissuhteiden rakenne ja käyttää niitä itsensä tai ryhmän jäsenten suhteen hyvään tai pahaan vuorovaikutustilanteissa. Naiset/tytöt ovat sosiaalisesti älykkäämpiä verrattuna miehiin/miehiin. (Salmivalli 1998, 39-40.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Suora hyökkäävyys (aggressio)

Suora hyökkäävyys (aggressio) on väkivallan muoto, jossa toista ihmistä vahingoitetaan tarjoituksellisesti käyttäen kehollisia (fyysisiä) ja sanallisia (verbaalisisa) toimintamalleja (strategioita) joissa väkivallan kohde tietää, kuka on väkivallan harjoittaja. Suoraa hyökkäävyyttä harjoittavat molemmat sukupuolet kaikissa ikäluokissa, mutta se on tyypillisempää miehille kuin naisille. (Salmivalli 1998, 35-39.)
"Otetaan lippalakki, heitetään se jonnekin tai viedään vessaan tai roskikseen /../ haukkumista, esimerkiksi siitä mitä sillä on päällä /../ talvella lumipesuja /../ nimitellään /../ tönitään /../ joskus lyödään /../ (kuudesluokkalainen poika teoksesta Salmivalli 1998, 35)."
On turha pohtia sitä, kumpi on haitallisempaa, sanallinen vai kehollinen kiusaaminen, vaan yhteisöväkivaltaan on puututtava mahdollisimman nopeasti. (Salmivalli 2012, 38.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Rajuotteinen leikki (rough-and-tumble play)

Rajuotteinen leikki (rough-and-tumble play) on mm. fyysistä kontaktia, hyökääviä eleitä ja takaa-ajoa sisältävä ajankäyttötapa, jossa tarkoituksena ei ole leikkiin osallistujan vahingoittaminen.
Rajuotteinen leikki on tyypillistä etenkin ala-asteikäisille pojille. Seuraavia tekijöitä voidaan käyttää arvioitaessa sitä, onko kyseessä rajuotteinen leikki vai yhteisöväkivalta:
Leikkiin osallistujien ilmeet ja eleet,
Leikki on hauskaa yleensä kaikkien osallistujien mielestä.
Sivustakatsojien määrä (raju leikki ei yleensä kiinnosta ulkopuolisia, kiusaamista on yleensä seuraamassa yleisö).
Osallistujien määrä (rajussa leikissä voi olla enimmillään 10 osallistujaa).
Roolien vaihtaminen (rajussa leikissa hyökkääjän ja kohteen rooli vaihtuu).
Voimankäytön rajoittaminen (rajussa leikissä esim. iskua ei viedä perille asti).
Episodin päättymisen jälkeiset tapahtumat (rajun leikin jälkeen osapuolet tavallisesti pysyvät yhdessä, kiusaamisen tai tappelun jälkeen he yleensä erkanevat toisistaan). (Michael Boulton 1994, 120 teoksesta Salmivaara 1998, 32-33 ja Salmivaara 1998, 32-33.)

Hyökkäävyyttä käytetään poikien ryhmässä sosiaalisen arvojärjestyksen selvittämiseksi, ja jotta poika tulisi hyväksytyksi, hänen odotetaan ainakin jonkin verran osallistuvan rajuotteiseen leikkiin, muiden "testaamiseen" heitä haastamalla ja kiusaamiseen. (Salmivalli 1998, 60.)

Yleensä kouluikäiset lapset kykenemään rajuotteisen leikin väkivallan käytöstä, mutta monilla aikuisilla on todellisia vaikeuksia erottaa milloin kyse on leikistä ja milloin väkivallan käytöstä. Myös se, että mahdollinen aikuinen ei ole nähnyt episodiin johtavia tapahtumia vaikuttaa tilanteen arviointia vaikeuttavasti. (Salmivaara 1998, 33.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Boulton, Michael. (1994). How to prevent and respeond to bullying behavioiur in the junior/middle school playground. Teoksesta S. Sharp & P. Smith (ed.): Tackling bullying in your school. A practical handbook for teachers. London: Routledge, 103-132.
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9

Oulukiusaaminen : Yhteisöväkivalta

Yhteisöväkivalta (engl. bullying; suom. "tyrannia", ruot. mobbning; suom. "moppaus", ) tai kollektiivinen hyökkäävyys, ryhmäväkivalta, toveriryhmässä tapahtuva väkivalta on sosiaalisessa tilanteessa ryhmässä esiintyvä hyökkäävyyden (aggressiivisuus) muoto, jolla on tietyt, sille tyypilliset ominaispiirteensä. Se voi esiintyä missä tahansa ryhmässä, jossa ryhmän jäsenellä ei ole vapaata lähtöoikeutta (muun muassa koulu, armeija, työpaikka). (Salmivaara 1998, 29-30 ja 33-34.) Yhteisöväkivallan piiriin liittyviä käsitteitä ovat muun muassa kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu. "Yhteisöväkivallalla tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden sosiaalisen väkivallan kohteeksi. Tekijöitä voi olla yksi tai useampia. Väkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeiden juttujen puhumista takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.
Yhteisöväkivallasta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Yhteisöväkivaltaa eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset vaan se, että yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. (mukaillen Salmivalli 1998, 53.)"
Rajuotteinen leikki ei ole yhteisöväkivaltaa. Yhteisöväkivallan tyypillisiä piirteitä ovat:

Toistuvuus

Esiintyminen ryhmässä

Voimasuhteiden epätasapaino : väkivallan kohde on puolustuskyvytön hyökkääjään nähden.

Järjestelmällisyys : tarkoituksellinen toista vahingoittava käyttäytyminen kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan yksilöön.

Väkivallan käyttö ilman kohteen tekemää provokaatiota.

Väkivaltaa voidaan käyttää vain väkivallan vuoksi tai sitten jonkin tavoitteen saavuttamiseen. (Salmivaara 1998, 30-32.)

Tyypillistä yhteisöväkivallalle on se, että väkivaltaa käytetään yhteisön yleensä pysyvässä ryhmässä (pitkäaikaisuus) sen eri sosiaalisissa tilanteissa ja se perustuu ryhmän jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. (Salmivaara 1998, 33.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Hyökkäävyys (aggressio)

Hyökkäävyys (aggressio) on (psykologiassa) tavanomaisesti käyttäytymistä, jolla pyritään tahallisesti vahingoittamaan toista fyysisesti tai psyykkisesti. Useimmiten hyökkäävään käyttäytymiseen liittyy fysiologinen hyökkäystila sekä vihamielisiä tunteita ja ajatuksia.(Lagerspetz 1977 teoksesta Salmivaara 1998, 29.)"
"Aggressio : vihamielinen toiminta, hyökkäävä reaktio. Lat. aggredi käydä luo, kimppuun (Alhoniemi 1990, 7 ja Alkio 1973, 14)."
Yhteisväkivalta poikkeaa yleisestä hyökkäävyydestä siinä, että väkivaltatilanteeseen ei vältämättä liity psykologisen hyökkäystilan fysiologisia muutoksia ja vihamielisiä ajatuksia. Ryhmän sosiaalinen hyökkäävyys on pitkäaikainen tila ryhmän sosiaalisissa suhteissa, kun hyökkäävyys on lyhytaikainen tila. (Salmivaara 1998, 29-30.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Alhoniemi, Alho. (1990). Sivistyssanakirja (4. painos). Julkaistu teoksessa Osmo Ikola: Nykysuomen käsikirja. Falun: Weilin + Göös. ISBN 951-35-4699-3.
Aikio, Annukka. (1973). Mitä-Missä-Milloin Sivistyssanasto. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-00253-8.
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Kovuusnormi

Kovuusnormi on (tässä: lasten ja esinuoruusikäisten) ryhmän asettama vaatimus (yleensä aikusten asettamien) normien vastaan mukaan toimiminen ryhmän jäsenyyden säilyttämiseksi. Kovuusnormin noudattaminen on eräs tapa tulla hyväksytyksi ryhmässä. (Salmivaara 1998, 27-28.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Ryhmään mukautuminen (konformiteetti)

Ryhmään mukautuminen (konformiteetti) on ryhmän jäsenen pyrkimys tulla samankaltaiseksi muiden ryhmän jäsenten kanssa muuttamalla käyttäytymistään tai mielipiteitään toisten ihmisten taholta tulevan todellisen tai kuvitellun sosiaalisen paineen johdosta. Epätieteellinen termi ryhmään mukautumiselle on "ryhmäpaine". (Salmivaara 1998, 27.)
"Joukossa tyhmyys tiivistyy (suomalainen sanomus ryhmään mukautumisesta teoksesta Salmivaara 1998, 27)."
Ryhmään mukautuminen on tavanomainen ilmiö ihmisryhmissä, vaikka oma taipumus siihen usein aliarvioidaan. Lapsuudessa ja erityisesti nuoruudessa yhdenmukaisuuden vaatimukset (muun muassa käyttäytyminen, asenteet, puhetapa, pukeutumistyyli) saattavat olla erityisen vahvoja, sosiaalinen valvonta ankaraa ja normipoikkeamista annetut rangaistukset erityisen kovia. (Salmivaara 1998, 27.)

Yksilön huono mukautuminen ryhmään voi aiheuttaa sen, että hänet valitaan yhteisöväkivallan kohteeksi. Lisäksi on mahdollista se, että huonoon sosiaaliseen maineeseen alennettu henkilö jää ilman apua, ja saa vastaansa kaikki ryhmän jäsenet, koska muut pelkäävät joutuvansa samalla tavalla ahdistelun ja sosiaalisen arvonalennusseremonian kohteeksi. (Salmivaara 1998, 28.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Itsesyntyinen vertaisryhmä

Itsesyntyinen (spontaani, vaistomainen) vertaisryhmä on pienryhmä, jossa ryhmän jäsenillä on jokin yhdistävä piirre, ja joka on muodostunut omaehtoisesti ilman ryhmän ulkopuoliselta taholta tulevaa ohjausta tai määräystä (mm. koululuokka). Itsesyntyiset vertaisryhmät jaotellaan ystäväryhmiin ja muihin vertaisryhmiin. (Salmivaara 1998, 23.)
"Samankaltaisuus vetää puoleensa ja sillä on taipumus ryhmässä lisääntyä edelleen (Salmivaara 1998, 24 ja 26-27)."
"Seura tekee kaltaisekseen (suomalainen sanomus)."
Ystäväryhmässä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kuuluu muiden vertaisryhmien tavoin yhdessä oleminen ja toimiminen sekä lisäksi ryhmän jäsenten välinen vastavuoroinen ja molemmin puolinen pitäminen (sympatia). (Salmivaara 1998, 23.)

Itsesyntyinen vertaisryhmän (lapset, aikuiset) yleisin muodostumisperuste on ryhmän jäsenten samankaltaisuus ja joskus ryhmä muodostuu henkilöistä, jonka jäsenten ominaisuudet täydentävät toisiaan. mahdollistaa henkilön identiteetin rakentumisen kun hän voi käyttää muita ryhmän jäseniä tehdessään sosiaalista vertailua. (Salmivaara 1998, 25-27.)

Ryhmän jäsenten samankaltaisuus vaihtelee muun muassa iän, sukupuolen, sosiaalisen ympäristön ja käyttäytymisen, poliittisen suuntautuneisuuden, ryhmän päämäärien ja sen tarpeiden mukaan sekä ominaisuuden tuoman sosiaalisen maineen (reputational salience) mukaan. Opiskeluympäristössä (tässä: lapset ja nuoret) esiintyvät lisäksi muun muassa pukeutuminen, harrastukset, koulumenestys, opiskelumotivaation, asennoituminen nuorisokulttuuriin ja suosituimmuus ryhmässä. Ryhmän jäsenten hyökkäävyyden taso on ominaisuus, jossa ryhmän jäsenet (tässä: lapset ja nuoret) muistuttavat toisiaan. (Salmivaara 1998, 25-26.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Ennakko-luulojen voima

Ennakko-luulojen voima on ihmisen sosiaaliseen asemaan liittyvä termi, joka tarkoittaa ihmisen merkityksen tulkintaa tosiasioihin perustumattomien seikkojen [mm. huhut, juorut, mustamaalaaminen] perusteella. Kun ihmisestä on muodostettu ennakko-odotus, sillä on taipumus tulla liitetyksi pysyvästi ihmisen yhteyteen tekipä hän mitä tahansa. (Salmivaara 1998, 21.)
Ihmisen toimintaa tarkastellaan yleensä tiettyjen odotusten, sosiaalisten roolien, perusteella ja tämän vuoksi hänen kaikki hänen toimintansa tulkitaan joko hyväksi ("suositut") tai pahaksi ("torjutut") riippumatta siitä, onko teko moraalisesti arvioiden "hyvä", "paha" tai "neutraali". Ihmisen maine on helppo tuhota etukäteen samoin kuin silloin kun hän on liittymässä ryhmään. (Salmivaara 1998, 21.)

Ihmisen oma odotus menestymisestä ryhmässä vaikuttaa suoraan hänen menestymiseensä ryhmässä (itsensä toteuttava ennustus). Myönteiset odotukset luovat myönteisiä tapoja toimia vuorovaikutuksessa ja ennaltaehkäisevät ryhmän taholta esiintyvää hyljeksintää. Pelokas ryhmään liittyjä voi pelkonsa vuoksi joutua ryhmän hyljeksinnän, huomiotta jättämisen ja muun kiusaamisen kohteeksi erityisesti silloin jos ryhmän ihmissuhteet ovat hyökkäävyyteen perustuvia (henkinen yhteisöväkivalta on vakiintunut toimintatapa). (Salmivaara 1998, 23-22.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Näkymätön sosiaalinen hyökkäävyys

Näkymätön sosiaalinen hyökkäävyys on vuorovaikutusmalli, jossa henkilö käyttää yhteisöllisiä taitojaan vihamieliset tarkoituksensa peittäen vahingoittaakseen yhden tai useamman henkilön sosiaalisia [ja siten myös taloudellisia] suhteita. Yhteisöväkivalta on näkymätöntä ja ei-fyysistä, ja se tehdään käyttäen hyväksi yhteisön jäsenten välisistä suhteista tehtyjä havaintoja. (Salmivaara 1998, 20.)
"Eräs edellytys epäsuoralle, manipulatiiviselle hyökkäävyydelle (aggressiolle) on yhteisöllisten vuorovaikutustaitojen taiteen hallitseminen (mukaillen Salmivaara 1998, 20)."
Näkymätön sosiaalinen hyökkäävyys perustuu yhteisöllisen (sosiaalisen) älykkyyteen, jota käytettään yhteisön yleisen edun, rauhanomaisen rinnakkaiselon ja ystävällismielisen rinnakkaiselon sijasta oman edun tavoitteluun. (Salmivaara 1998, 20.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Tilanteen tulkitsemisen taide

Tilanteen tulkitsemisen taide on ihmisen mielentilaan perustuva yhteisöllisiin (sosiaalisten) tilanteisiin liittämä merkitys. Hyökkäävä (vihamielinen) ihminen tulkitsee monitulkintaisen tilanteen sovittelevaa ihmistä todennäköisemmin vihamieliseksi käyttäytymiseksi. (Salmivaara 1998, 19-20.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Yhteisöllisyyden taide

Yhteisöllisyyden taide on taito, joka tarkoittaa ihmisen (mm. lapsen) kykyä havaita, luokitella ja ymmärtää ryhmän tässä hetkessä tapahtuva toiminta ja sen perusteella päätellä, mikä on ryhmän toiminnan tavoite, ja sen jälkeen ryhtyä toimimaan niiden mukaan saadakseen korkean aseman ryhmässä. Ihmisen yhteisöllisyyden taide (ensivaikutelma saavuttaessa ryhmään ja siihen liittyminen) luo tai vie ihmiseltä hänen sosiaalisen arvonsa (statuksensa). (Salmivaara 1998, 16.)
"Yhteisöllisillä (sosiaalisilla) taidolla tarkoitetaan vuorovaikutusta, joka johtaa haluttuun hyötyyn vuorovaikutustilanteessa (Salmivaara 1998, 19)."

"Yhteisöoppimisen (sosiaalikognition) taidoilla tarkoitetaan kykyä tehdä oikeita havaintoja, päätelmiä ja tulkintoja yhteisöllisistä (sosiaalisista) vuorovaiktustilanteista. (Salmivaara 1998, 19)."
Ryhmän tulokas, "newbie" (tavanomaisesti) lähestyy muita ja pyrkii vuorovaikutukseen vanhan ryhmän jäsenten (eivät pyri helpottamaan ryhmään liittymistä tai jättävät newbien huomiotta) kanssa. Tulokkaan liittyminen ryhmään onnistuu parhaiten silloin kun hän käyttäytyy aktiivisesti ryhmän vakiintuneiden sääntöjen, tavoitteiden ja yhteisen toiminnan mukaisesti. Ennen pyrkimystä liittyä ryhmään nevbien on tehtävä oikeat havainnot ryhmästä. Ryhmään liittyminen tapahtuu sen jälkeen vähitellen omaa toimintaansa esittäen. (Salmivaara 1998, 16-17.)

Ihminen voi tulla ryhmässä suosituksi ollessaan ryhmässä yhteistyökykykyinen ja sosiaalisesti taidokas (avuliaisuus, ystävällisyys). Torjuntaan johtavat yleensä hyökkäävä käytös (aggressiivisyys), arkuus ja sosiaalisten suhteiden välttäminen (vetäytyvyys). Yhteisöllisyydessä edellyttävien taitojen omaksumisen heikko oppimiskyky näyttää olevan yhteistä torjutuille lapsille. (Salmivaara 1998, 17.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Asema ryhmässä

Asema ryhmässä on sen jäsenen sosiaalisen statuksen tila (sosiometrinen status), ja se voi olla suosittu, torjuttu, keskimääräisessä asemassa oleva, huomiotta jätetty ja ristiriitaisessa asemassa oleva. Jaottelu on yleisesti käytössä (lasten ja nuorten) ryhmien tutkimuksessa. (Salmivaara 1998, 14-15.)
/* KUVA LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN */


Suosituttujen ja torjuttujen määrä (peruskouluryhmässä) on samansuuruinen (molemmilla noin 10-15 prosenttia). Sosiaalinen asema ryhmässä vakiintuu (voimakkaasti ensivaikutelman mukaan) nopeasti (yleensä) muutaman vuorovaikutustilanteen mukaan. (Salmivaara 1998, 15.)

Ristiriitaisessa asemassa toimivat (lapset) ovat usein niitä, jotka toimivat ryhmässä toisinaan hyökkäävästi ja toisinaan myönteistä vuorovaikutusta edistävästi. Heidät mielletään usein "sosiaalisiksi johtajiksi" ja heitä kunnioitettan heidän hyökkäävästä (aggressiivisuus) ja epäyhteisöllisestä (antisosiaalisuus) käyttäytymisestään huolimatta. (Salmivaara 1998, 17-18.)

Torjutuksi joutuu ryhmän jäsen, joka on väkivaltainen tai voimakkaasti ryhmän vuorovaikutukseta poisjäävä (vetäytyvä). Huomiotta jätetyn asemassa oleva (lapsi) jää tietoisesi ulos sosiaalisesta kanssakäymisestä ja jää silloin ryhmän toiminnan ulkopuolelle. (Salmivaara 1998, 17-18.)

Ensikohtaamisella on suuri vaikutus silloin kun ihminen saapuu olemassa olevaan ryhmään, ja myös ihmisen myöhäisempi käyttäytyminen vaikuttaa sosiaaliseen statukseen. Myös ihmisen ja ryhmän odotukset säätelevät vuorovaikutusta ja sitä, kuinka hyvin hänet hyväksytään ryhmän jäseneksi. (Salmivaara 1998, 16.)

KIRJALLISET LÄHTEET:

Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Vertaisryhmä (toveriryhmä)

Vertaisryhmä (toveriryhmä) (sosiaalipsykologiassa) on ryhmä, jossa ryhmän jäsenillä on jokin yhdistävä piirre (mm. (yleensä) ikätoveruus, sosiaaliset vuorovaikutustaidot, [henkisessä]kehityksessä samalla tasolla olevat), ja johon ryhmän jäsen kuuluu tasavertaisena. Lapsuudessa tasa-arvoiset vertaisryhmät vaikuttavat vahvasti lapsen psyykkiseen kehitykseen, muut vuorovaikutussuhteet ovat vaikutukseltaan heikompia (mm. mahdollinen isä, mahdollinen äiti, mahdolliset sisarukset, mahdollinen hoitaja, mahdollinen opettaja). (Salmivalli 1998, 12.)
"Toverit ovat lapsen emotionaalisia ja yhteisöllisiä malleja (Salmivaara 1998, 13)."
"Jotkut vertaisryhmät (mm. rikolliset) vahingoittavat ihmistä (Salmivaara 1998, 13-14.)." Vertaisryhmä ja -suhteet antavat useita mahdollisuuksia antavan kehitysympäristön lapsen yhteisöllisille (sosiaalisille), oppimistaidollisille (kognitiivisille) ja tunne-elämän (emotionaaliselle) taitojen kehittämiselle. Lapsuuden toveriryhmät ovat tilapäisiä, ja niissä on mahdollista oppia myöhempien toveriryhmien (mm. pari- tai ystävyyssuhde) taitoja. Toveriryhmien asiakashyödyt muuttuvat ihmisen elämän kuluessa. (Salmivalli 1998, 12.)

Vertaisryhmä vaikuttaa laajasti ihmisen oppimiseen, käytökseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Vertaisryhmän osoittama hyväksyntä on tärkeä ihmiselle (mm. lapsi ja nuori [myös me muut]). Vertaisryhmässä sosiaalinen arvo täytyy ansaita (haaste sosiaalisten taitojen kehitykselle), johon ainoa mahdollisuus on viestinta- ja yhteistyötaitojen kehittäminen. (Salmivalli 1998, 12-13.)

Vertaisryhmä voi opettaa ihmiselle kaikki taidot yhteisössä toimimiselle, mutta samalla tavoin jättää hänet ilman yhteisöllisiä (sosiaalisia) taitoja. Henkilön, jonka yhteisölliset taidot jäävät ryhmässä kehittymättä (ryhmä jättää kehittämättä), on vaikea tulevaisuudessakaan liittyä mihinkään muuhun ryhmään. (Salmvaara 1998, 20.)

Myönteiset vertaisryhmät ovat ihmisen kehityksen kannalta hyödyllisiä (eivät välttämättömiä). Hyväksyntä vertaisryhmässä on mielenterveyden kannalta edullista. (Salmivaara 1998, 14.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Oulukiusaaminen : Ryhmä

Ryhmä on (sosiaalipsykologiassa) suhteellisen pieni joukko ihmisiä (vähintään kolme), jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja jotka mieltävät itsensä saman ryhmän jäseniksi (eräänlainen me-henki, tunne jäsenyydestä). Ryhmän jäsenet kuuluvat ryhmään yhteisen tavoitteen tai tarkoituksen vuoksi ja heidät toimintaansa säätelevät yhteisesti jaetut käyttäytymissäännöt (normit). Ihminen on elämänsä aikana useiden ryhmien jäsen. (Salmivalli 1998, 11.)


"Lapsen ensimmäisen ryhmän, perheen, toimintamallit ovat tärkeitä hänen kehitykselleen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle (mukaillen Salmivalli 1998, 11)."
Ryhmiä ovat (sosiaalipsykologiassa) mm. perhe, harjoitusryhmä, työporukka ja koululuokka, mutta ei satunnaisesti yhdessä olevien ihmisten joukko (agregaatti, esim. elokuvan yleisö). Agregaatti saattaa muuttua ryhmäksi (esim. elokuvayleisö, onnettomuuden tapahtuttua ihmiset toimivat yhdessä tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa). (Salmivalli 1998, 11.)

Vertaisryhmä on ryhmä, jossa ryhmän jäsenillä on jokin yhdistävä piirre (mm. (yleensä) ikätoveruus, sosiaaliset vuorovaikutustaidot, [henkisessä]kehityksessä samalla tasolla olevat), ja johon ryhmän jäsen kuuluu tasavertaisena. Lapsuudessa tasa-arvoiset vertaisryhmät vaikuttavat vahvasti lapsen psyykkiseen kehitykseen, muut vuorovaikutussuhteet ovat vaikutukseltaan heikompia (mm. mahdollinen isä, mahdollinen äiti, mahdolliset sisarukset, mahdollinen hoitaja, mahdollinen opettaja). (Salmivalli 1998, 12.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Self-Pity (Itsesääli) by D.H. Lawrence

Itsesääli on ihanan katkeraa ja katkeran ihanaa, yes, yes!. Mutta ei kovinkaan käyttökelpoista kilpailussa, oli laji sitten juoksu, jääkiekko (halipusi terveiset Oulun Kärpille!) tai työelämä. Seuraava lainaus on elokuvasta G.I. Jane:

SELF-PITY

I never saw
a wild thing
sorry for itself.

A small bird
will drop
frozen dead
from a bough
without ever
having felt sorry
for itself (D.H. Lawrence. (1929). Selected Poems).

ITSESÄÄLI

En ole koskaan nähnyt
vapaan eläimen
rypevän itsesäälissä.

Vaatimaton lintu
putoaa
kuoliaaksi jäätyneenä
taivaalta
milloinkaan, koskaan, ikimaailmassa
tuntematta itsesääliä
aivan hiljaa (suom. p.j.o. 4.10.2012.)

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia. Joka päivä on harjoitus uus, tytöt ja poijat!