torstai 4. lokakuuta 2012

Oulukiusaaminen : Osallistujarooli (participant role)

Osallistujarooli (participant role) on yhteisöväkivaltatilanteessa henkilön status, joka ilmaisee hänen odotetun käyttäytymisensä vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa tietyssä ryhmässä ja tilanteessa. Osallistujaroolit ovat väkivallan tekijä (kiusaaja), väkivallan kohde (uhri), pahoinpitelijän apuri, pahoinpitelyn vahvistaja, väkivallan kohteen puolustaja ja ulkopuolinen. (Salmivalli 1998, 46-50.)

"Luokkayhteisössä on mm. syntipukin, järjestysmiehen ja mielistelijän rooli (Syrjäläinen teoksesta Salmivalli 1998, 49)."
"Ihminen ei ole roolinsa ikuinen vanki (Salmivalli 1998, 50)."

Käsite osallistujarooli on lähtöisin sosiaalipsykologiasta ja se kuvaa yhteisöväkivallan toimintamallia hyvin. Ryhmän normit ja roolit syntyvät ryhmän jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa ja ne määräävät muodostumisensa jälkeen kaikkien jäsenten käyttäytymisen. Henkilö ei toimi välttämättä saman mallin mukaisesti kaikissa niissä ryhmissä johon hän kuuluu. (Salmivalli 1998, 47-48.)

Osallistujarooleilla ei ole tekemistä henkilön persoonallisuuden kanssa ja lapset ovat yleensä melko hyvin tietoisia omasta roolistaan väkivaltaprosessissa. Yhteisöväkivallan osallistujaroolit ovat:
  • väkivallan tekijä (kiusaaja): aloittaa väkivallan, yllyttää ja pakottaa muita väkivaltaan.
  • pahoinpitelijän apuri: ei tee aloitetta väkivaltaan, mutta on tekijän tukena.
  • pahoinpitelyn vahvistaja: antaa hyväksyvää palautetta väkivallan tekijöille.
  • väkivallan kohde (uhri): toistuvan ja järjestelmällisen väkivallan kohde.
  • väkivallan kohteen puolustaja: asettuu kohteen puolelle, tukee häntä.
  • ulkopuolinen: ei ota kantaa tilanteeseen, pysyy pois. (Salmivalli 1998, 52 ja 61.)
  •  
    Koulukiusaamisessa tyttöjen ja poikien yhteisöväkivaltaan liittyvissä rooleissa on eroja. Nämä erot on esitetty alla olevassa taulukossa.

    /* KUVA LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN, KS. ALKUPERÄISTEOS S. 60 */

    Henkilö voi toimia yhteisöväkivaltaa vahvistavaksi tiedostamattaan. Henkilön rooli ryhmässä on usein mahdollista vaihtaa tai muuttaa toiseksi, mutta rooli voi muodostua itsensä toteuttavaksi ennustukseksi, jolloin ryhmä palkitsee roolin mukaisesta käyttäytymisestä ja rankaisee sen vastaisesta käyttäytymisestä. Henkilöön kohdistuvat odotukset määräävät paljon siitä, minkä roolin mukaan hänen tulisi käyttäytyä ryhmässä. (Salmivalli 1998, 49 ja 53.)


    KIRJALLISET LÄHTEET:
    Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.


    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti

    Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.