Asema ryhmässä on sen jäsenen sosiaalisen statuksen tila (sosiometrinen status), ja se voi olla suosittu, torjuttu, keskimääräisessä asemassa oleva, huomiotta jätetty ja ristiriitaisessa asemassa oleva. Jaottelu on yleisesti käytössä (lasten ja nuorten) ryhmien tutkimuksessa. (Salmivaara 1998, 14-15.)
/* KUVA LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN */
Suosituttujen ja torjuttujen määrä (peruskouluryhmässä) on samansuuruinen (molemmilla noin 10-15 prosenttia). Sosiaalinen asema ryhmässä vakiintuu (voimakkaasti ensivaikutelman mukaan) nopeasti (yleensä) muutaman vuorovaikutustilanteen mukaan. (Salmivaara 1998, 15.)
Ristiriitaisessa asemassa toimivat (lapset) ovat usein niitä, jotka toimivat ryhmässä toisinaan hyökkäävästi ja toisinaan myönteistä vuorovaikutusta edistävästi. Heidät mielletään usein "sosiaalisiksi johtajiksi" ja heitä kunnioitettan heidän hyökkäävästä (aggressiivisuus) ja epäyhteisöllisestä (antisosiaalisuus) käyttäytymisestään huolimatta. (Salmivaara 1998, 17-18.)
Torjutuksi joutuu ryhmän jäsen, joka on väkivaltainen tai voimakkaasti ryhmän vuorovaikutukseta poisjäävä (vetäytyvä). Huomiotta jätetyn asemassa oleva (lapsi) jää tietoisesi ulos sosiaalisesta kanssakäymisestä ja jää silloin ryhmän toiminnan ulkopuolelle. (Salmivaara 1998, 17-18.)
Ensikohtaamisella on suuri vaikutus silloin kun ihminen saapuu olemassa olevaan ryhmään, ja myös ihmisen myöhäisempi käyttäytyminen vaikuttaa sosiaaliseen statukseen. Myös ihmisen ja ryhmän odotukset säätelevät vuorovaikutusta ja sitä, kuinka hyvin hänet hyväksytään ryhmän jäseneksi. (Salmivaara 1998, 16.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.