Oulukiusaaminen : Itsesyntyinen vertaisryhmä

Itsesyntyinen (spontaani, vaistomainen) vertaisryhmä on pienryhmä, jossa ryhmän jäsenillä on jokin yhdistävä piirre, ja joka on muodostunut omaehtoisesti ilman ryhmän ulkopuoliselta taholta tulevaa ohjausta tai määräystä (mm. koululuokka). Itsesyntyiset vertaisryhmät jaotellaan ystäväryhmiin ja muihin vertaisryhmiin. (Salmivaara 1998, 23.)
"Samankaltaisuus vetää puoleensa ja sillä on taipumus ryhmässä lisääntyä edelleen (Salmivaara 1998, 24 ja 26-27)."
"Seura tekee kaltaisekseen (suomalainen sanomus)."
Ystäväryhmässä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kuuluu muiden vertaisryhmien tavoin yhdessä oleminen ja toimiminen sekä lisäksi ryhmän jäsenten välinen vastavuoroinen ja molemmin puolinen pitäminen (sympatia). (Salmivaara 1998, 23.)

Itsesyntyinen vertaisryhmän (lapset, aikuiset) yleisin muodostumisperuste on ryhmän jäsenten samankaltaisuus ja joskus ryhmä muodostuu henkilöistä, jonka jäsenten ominaisuudet täydentävät toisiaan. mahdollistaa henkilön identiteetin rakentumisen kun hän voi käyttää muita ryhmän jäseniä tehdessään sosiaalista vertailua. (Salmivaara 1998, 25-27.)

Ryhmän jäsenten samankaltaisuus vaihtelee muun muassa iän, sukupuolen, sosiaalisen ympäristön ja käyttäytymisen, poliittisen suuntautuneisuuden, ryhmän päämäärien ja sen tarpeiden mukaan sekä ominaisuuden tuoman sosiaalisen maineen (reputational salience) mukaan. Opiskeluympäristössä (tässä: lapset ja nuoret) esiintyvät lisäksi muun muassa pukeutuminen, harrastukset, koulumenestys, opiskelumotivaation, asennoituminen nuorisokulttuuriin ja suosituimmuus ryhmässä. Ryhmän jäsenten hyökkäävyyden taso on ominaisuus, jossa ryhmän jäsenet (tässä: lapset ja nuoret) muistuttavat toisiaan. (Salmivaara 1998, 25-26.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.