Oulukiusaaminen : Yhteisöväkivalta

Yhteisöväkivalta (engl. bullying; suom. "tyrannia", ruot. mobbning; suom. "moppaus", ) tai kollektiivinen hyökkäävyys, ryhmäväkivalta, toveriryhmässä tapahtuva väkivalta on sosiaalisessa tilanteessa ryhmässä esiintyvä hyökkäävyyden (aggressiivisuus) muoto, jolla on tietyt, sille tyypilliset ominaispiirteensä. Se voi esiintyä missä tahansa ryhmässä, jossa ryhmän jäsenellä ei ole vapaata lähtöoikeutta (muun muassa koulu, armeija, työpaikka). (Salmivaara 1998, 29-30 ja 33-34.) Yhteisöväkivallan piiriin liittyviä käsitteitä ovat muun muassa kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu. "Yhteisöväkivallalla tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden sosiaalisen väkivallan kohteeksi. Tekijöitä voi olla yksi tai useampia. Väkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeiden juttujen puhumista takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.
Yhteisöväkivallasta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Yhteisöväkivaltaa eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset vaan se, että yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. (mukaillen Salmivalli 1998, 53.)"
Rajuotteinen leikki ei ole yhteisöväkivaltaa. Yhteisöväkivallan tyypillisiä piirteitä ovat:

Toistuvuus

Esiintyminen ryhmässä

Voimasuhteiden epätasapaino : väkivallan kohde on puolustuskyvytön hyökkääjään nähden.

Järjestelmällisyys : tarkoituksellinen toista vahingoittava käyttäytyminen kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan yksilöön.

Väkivallan käyttö ilman kohteen tekemää provokaatiota.

Väkivaltaa voidaan käyttää vain väkivallan vuoksi tai sitten jonkin tavoitteen saavuttamiseen. (Salmivaara 1998, 30-32.)

Tyypillistä yhteisöväkivallalle on se, että väkivaltaa käytetään yhteisön yleensä pysyvässä ryhmässä (pitkäaikaisuus) sen eri sosiaalisissa tilanteissa ja se perustuu ryhmän jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. (Salmivaara 1998, 33.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Kristina. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.