Harjoitus su 17.2.2013

Pari astetta pakkasta, juostu Terwamaratonin reitti, joka on puolikas (21.1 km). Erkkolan sillalla yhdentoista aikoihin ohiajavasta valkeasta pikkuautosta lihava herra huutaa juoksijalle "homo!", Merijalinrannan kohdalla täti käskee "paita päälle!" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

PS. Tähän valkoisella luuseribiilillä ajelevaan herraan voisi soveltaa AA:n tyyneysrukousta, se mene näin:

"Jumala, suokoon meille tyyneyttä hyväksyä asiat, joita emme voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voimme, ja viisautta erottaa ne toisistaan."

Zen ja juoksu : Sitaatteja

Zenjuoksua voidaan kuvailla seuraavilla sitaateilla:

"Zenissä juokset maailman kanssa, et sen ohi (Shapiro 2010, 10)."
"Zenissä on läsnä olemassa olevassa hetkessä (Shapiro 2010, 10)."
"Zenjuoksun tavoite on mielenrauha (Shapiro 2010, 69)."
"Zen on tapa hallita mieltä (Shapiro 2010, 10)."
"Zenin keskeiset käsitteet ovat tietoinen läsnäolo, oikea ponnistus, meditaatio, keskitie ja pysymättömyys (Shapiro 2010, 10)."
"Juoksusta voi oppia asioita joita voi soveltaa elämään (Shapiro 2010, 13)."
　KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Sisäinen juoksueste

Sisäinen juoksueste on juoksijan omalla ajattelullaan luoma syy jättää harjoitus tekemättä, motivaation puute, haluttomuus juosta. Ulkoisilla juoksuesteillä tarkoitetaan estettä, johon ei voi vaikuttaa asenteella, esim. lenkkikenkien syttyminen tuleen. (Shapiro 2010, 15-16 ja 20.)

"Jokainen laiminlyöty harjoitus on lahja pahimmalle vastustajalle (Eva W.)."
"Tarve juosta muistuttaa tarvetta nukkua (Shapiro 2010, 65)."
"Maailma on vain sellainen kuin se on (Shapiro 2010, 26)."
"Me olemme mitä me ajattelemme, ajatuksemme synnyttävät sen mitä olemme. Me luomme maailman ajatuksillamme. (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 47.)"
"Taivas ei erottele itää lännestä, mutta ihminen luokittelee kaiken ja uskoo sitten sen olevan totta (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 27)."
"Pisara pisaralta astia täyttyy (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 35)."
"Rauha tulee sisältä. Älä etsi sitä ulkoa (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 44)."
"Onneksi sinulla on juoksijan itsekuria, zenin tietoinen läsnäolo ja tarkertumisesta irtipäästäminen edellyttää harjoittelua. (Shapiro 2010, 26-27)."
"Ei ole takertumista välttää riskialttiita harjoituksia ja harjoitusolosuhteita, se on pelkästään järkevää (Shapiro 2010, 37)."Sisäisen juoksuesteen syyt ovat ahdistuksen tunteet, epävarmuus ja tahdonvoiman heikkous. Eräitä tekosyitä juoksuharjoituksen laiminlyömiseen ovat:

1. Säätila on huono (mutta zen tekee mielen sinnikkäämäksi).
2. Harjoitella voi vain tiettyyn aikaan päivästä tai että on parempi rentoutua kuin juosta (mutta zen näyttää tunnistamaan piintyneitä ajatuksia ja voittamaan niitä).
3. Minulla on väsynyt olo henkisen työ vuoksi (mutta zen saa huomaamaan, että väsymys ei ole fyysistä. Fyysisesti väsyneenä ei saa harjoitella).
4. Matkalla ollessa ei voi harjoitella, koska rutiinit muuttuvat (mutta zen tekee mukautuvaisemmaksi).
5. Työssä oleva kiire vie ajan (mutta zen opettaa pitämään huolenaiheet hallinnassa) (Shapiro 2010, 17-20 ja 28-29.)"

Tärkein sisäisen esteen vaikutuksen vähentämisen keino on zenin tietoinen läsnäolo, jonka avulla voi tunnistaa kielteisten tunteiden ja ajatusten esiinnousemisen mielessä ja sitten jättää se huomioimatta. Ihmisen suhtautuminen maailmaan riippuu hänen kokemuksistaan ja muistoistaan, ja zen voi auttaa näkemään maailman sellaisena kuin se on, irtautumaan tarrautumista (kaavamaisesta ajattelusta). (Shapiro 2010, 20-25.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Harjoitukseen valmistautuminen

Juoksijan on kyettävä sovittamaan yhteen perhe-elämän ja juoksuharjoittelun. Tämä tapahtuu oikealla ponnistuksella, elämällä hetkessä ja keskitien kulkemisella.
"Zenjuoksija löytää juoksusta iloa ja tyyneyttä. Tämä edellyttää harjoitukseen valmistautumista ja mielenhallintaa. (Shapiro 2010, 49.)"
"Nauttiakseen hyvästä terveydestä, luodakseen aitoa onnellisuutta perheelleen ja rauhaa kaikille ihmisille on ensiksi koulutettava ja hallittava oma mielensä (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 53)."
"Juoksijalle juoksu on fyysinen tarve samalla tavalla kuin uni (Shapiro 2010, 56-57)."
"Ei ole mitään surullisempaa kuin juoksu, joka on haaskattu (Shapiro 2010, 69)."
"Pyri juoksemaan veden lähellä, se rauhoittaa mieltä (Shapiro 2010, 72)."
　
　KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Oikea ponnistelu

Oikea ponnistelu on buddhalaisuudessa käytettävä ilmaus toiminnalle, joka muuttaa tilanteen synnyttämän kielteiset tuntee myönteisiksi. Ajatusmallia voidaan pitää järkevänä silloin kun ihmisen omalla toiminnalla ei voida muuttaa vallitsevia olosuhteita. (Shapiro 2010, 60-61.)
"Mieli on kaikki. Mitä ajattelet, sellaiseksi myöhemmin tulet. (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 60.)"
"Älä mieti menneitä tai unelmoi tulevasta. Keskitä mieli läsnä olevaan hetkeen (Buddha tekoksesta Shapiro 2010, 66.)"
"On parempi matkustaa hyvin kuin saapua perille (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 70)."
"Mielen tulee olla kuin lammen pinta, joka tyyntyy sateen lakattua (Shapiro 2010, 62)."
"Zenin eräs osa on taito tehdä kompromisseja (Shapiro 2010, 65-66)."Tietoinen läsnäolo auttaa tunnistamaan ajatukset ja sen, mistä ne ovat syntyneet. Tämän jälkeen oikea ponnistelu voidaan suunnata niin, että saavutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Epäolennaiseen takertuminen estää hetkessä elämisen. (Shapiro 2010, 67.)

Tietoinen läsnäolo ja oikea ponnistelu täydentävät toisiaan. Ihmisen tulisi tyynesti hyväksyä kohtalon tuomat takaiskut ja etsiä keinoja sopeutua tilanteeseen niin, että siitä syntyisi hyviä asioita. (Shapiro 2010, 61.)

Tietoinen läsnäolo ja oikea ponnistus eivät ratkaise suoraan kaikkia ihmisen elämässä esiin nousevia ongelmia. Mutta ne voivat viitoittaa ja suunnata tietä oikeaan ratkaisuun. (Shapiro 2010, 69-70.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Aiheeton ja aiheellinen syyllisyydentunne

Syyllisyydentunne voi olla joko aiheeton tai aiheellinen. Aiheeton syyllisyydentunne syntyy tilanteessa, jossa et ole itse voinut vaikuttaa kielteiseen tapahtumaa, ja tunnet siitä huolimatta syyllisyyttä. Aiheellinen syyllisyydentunne liittyy tilanteisiin, jossa olisit itse voinut vaikuttaa tapahtumien kulkuun. (Shapiro 2010, 64.)

"Negatiiviset tunteet tulee korvata positiivilla tunteilla (Shapiro 2010, 67)."Aiheellinen syyllisyydentunne kertoo, että sinun on syytä hyvittää vahingollinen tekosi, jonka olisit voinut estää. Ihmisen on elämässää pyrittävä sellaisiin sovitteluratkaisuihin, ettei hänellä jää aihetta aiheettomiin syyllisyydentunteisiin. (Shapiro 2010, 64-65.)

Kompromissien löytäminen eli kultaisen keskitien kulkeminen on mahdollista jos ihminen osaa tietoisen läsnäolon ja oikean ponnistelun. Asiat eivät käänny itsestään oikeaan suuntaan, on tehtävä jotain oikeansuuntaista, että epätyydyttävä tilanne muuttuu paremmaksi. (Shapiro 2010, 66-67.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Oman tien valitseminen

Zenjuoksun tavoite on mielenrauhan saavuttaminen. Juoksuharjoituksen tarkoitus on poistaa mielestä kielteiset tunteet, kuten ahdistuneisuus, huolestuneisuus, katkeruus ja syyllisyys. Juoksupolun tulee olla huoleton polku. (Shapiro 2010, 69-70.)
"Onnellisuus pysyy ikuisesti tavoittamattomissa, jos annat synkkien ajatusten riehua esteettömästi sisälläsi (Shapiro 2010, 70)."
"Kaikeksi onneksi olet juoksija. Ponnistelu on elämäsi tarkoitus (Shapiro 2010, 102)."
"Tietoisen laäsnäolon ja oikean ponnistuksen soveltaminen ei ole helppoa. Ne vaativat keskittymistä. (Shapiro 2010, 70.)"Tietoisen läsnäolon ja oikean ponnistuksen harjoitukset auttavat sinua tyhjentämään mielesi lannistavista kielteisistä tunteista. (Shapiro 2010, 69-70.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Harjoitusreitin valinta

Juoksureitti on valittava niin, että sillä on epätodennäköisintä kohdata kielteisiä ajatuksia ja tunteita. Juoksijan tulee pyrkiä kohti tyyneyttä. (Shapiro 2010, 71).

"Juoksija keskittyy siihen, miltä hänestä tuntuu, eikä siihen, mihin hän on menossa (Shannon teoksesta Shapiro 2010, 72)."
"Juoksureitin tarkoitus on saada juoksija tuntemaan rauhaa ja nauttimaan juoksemisesta (Shapiro 2010, 76-77)."Pyri juoksemaan lähellä vettä, meren tai joen rannalla. Vedellä on rauhoittava vaikutus ihmisten mieleen, ja sitä kannattaa käyttää harjoittelun avuksi. Moottoritien melu voidaan kokea meren tyrskyinä. (Shapiro 2010, 72-73.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Pukeutuminen sään mukaan

Ennen juoksuharjoitusta juoksijan on varmistettava se, että hän on pukeutunut sään mukaisesti. Lämpimämmällä säällä riittää yksi hengittävä vaatekerta, kylmissä ääriolosuhteissa hengittävät vaatekerrat ja kerrospukeutuminen. Lapaset eivät eristä sormia toisistaan kylmällä ilmalla, ja sormet pysyvät lämpiminä. Kehon ääriosien, kuten korvien, nenän, varpaiden ja sormien lämpöeristäminen on tärkeää. (Shapiro 2010, 73.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Varusteiden yksinkertaisuus

Zenissä on voimakas pyrkimys yksinkertaisuutee, tätä tulisi soveltaa myös harjoitusvarusteiden hankinnassa. Zenin selkeä mieli on vapaa kaikesta turhanpäiväisestä roinasta. (Shapiro 2010, 74.)
"Zenmieli on kuin tyhjennetty, tuuletettu ja pölyistä pyyhitty ullakko. Älä sotke ullakkoasi. (Shapiro 2010, 74 ja 76.)"Jos juoksija löytää juoksuvarusteen, joka täyttää hänen tarpeensa, hänen tulee pysyä siinä. Kallis tai uusi tuote ei välttämättä ole parempi kuin juoksuvaruste, jonka tiedät täyttävän sinun tarpeesi. (Shapiro 2010, 75.)

Zen-periaate korostaa sitä, että harjoitusvaruste täyttää minimivaatimuksen, jotta harjoittelu olisi miellyttävää. Eri varusteita on kokeiltava, että löytäisi itselleen sopivan. Sitten kun olet löytänyt sinulle sopivan juoksuvarusteen, älä vaihda sitä toiseen. (Shapiro 2010, 75-76.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Asuinpaikka

Ihmisen tulisi osata elää ja juosta onnellisena siellä missä asuu. Sopeutuminen on avain onnellisuuteen. Zenin mukaan ihmisen on elettävä ja juostava onnellisena siellä missä asuu. Itsesääli asuinpaikan mukaan on turhaa. (Shapiro 2010, 79-80).

Zen opettaa myönteistä suhtautumista asioihin. Sen mukaan ei ole "huonoja" asuinpaikkoja. "Ihmisen on elettävä ja juostava onnellisena siellä missä asuu (Shapiro 2010, 81.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Myönteisen reitin valitseminen

Vaikka sinällään huonoja juoksureittejä ei ole, tietynlaiset olosuhteet ja tietynlainen ympäristö voivat tehdä juoksusta helpommin nautittavia. Juoksijan on opittava se, miten saavuttaa suurin mahdollisin ilo tarjolla olevista harjoitusvaihtoehdoista. (Shapiro 2010, 82.) Olisi pyrittävä juoksemaan lähellä vettä.

Juoksijan tulee ajatella asioita, kuten liikenne, meteli ja ihmiset vain asioina, ei hyvinä tai pahoina. Sillä tavoin ei mikään häiritse juoksuharjoitusta (Aris teoksesta Shapiro 2010, 83.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Kaupungissa juokseminen

Zenajattelu lievittää huomattavasti kaupungissa juostavan harjoituksen kärsimyksiä. Juoksijan tulisi oppia nauttimaan kaupungissa juoksun piirteistä. (Shapiro 2010, 84.)

Juoksian mieltä häiritsevät kaupungissa yleensä roskat, jalankulkijat ja liikennevalot. Näiden aiheuttama mielipaha voidaan välttää tietoisella läsnäololla ja erottamalla toisistaan mielen sisältö ja tapahtumat sen ulkopuolella. (Shapiro 2010, 84-92.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Sisällä juokseminen

Yksitoikkoisuuden voittaminen tapahtuu tapahtuu juoksemalla läsnä olevassa hetkessä. Monotonisuus on luonteeltaan pitkäkestoista. Asia tulee yksitoikkoisesti vasta kun samat äänet ja näkymät toistuvat uudelleen ja uudelleen. (Shapiro 2010, 95-96.)

"Koe jokainen ottamasi askel kuin se olisi ensimmäinen (Shapiro 2010, 97)."Juoksumatolla tai sisäradalla juostessa zennäkökulma on se, että jokainen askel on uusi. Ympäröivät tila muuttuu hetkestä toiseen, se ei pysy samana hetkestä toiseen. (Shapiro 2010, 97.)

Tapahtumasarja tuntuu yksitoikkoiselta vain silloin kun uskotaan, että ohitse mennyt hetki on tullut takaisin. Zen kieltää se olevan mahdollista. (Shapiro 2010, 98.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Kylmässä tai kuumassa juokseminen

Juoksijan tulee keskittyä elimistön tuntemuksiin. Tietoinen läsnäolo vahvistaa itsensä tiedostamista, joten se lisää todennäköisyyttä sille, että huomaat vaarallisen vajaa- tai liikalämpöisyyden oireet. (Shapiro 2010, 99-101.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Meditatiivinen juoksu

Tietoinen läsnäolo ja oikea ponnistus juoksun aikana sekä meditatiivisen juoksun aikana koettava tyyneys ja rauha ovat hyviä asioita. Juoksemisen jälkeen olo on vähemmän ahdistunut ja mieli on rauhallinen. (Shapiro 2010, 103-104.)

"Zenmeditaatio tapahtuu mielen hiljaisuudessa (Shapiro 2010, 105)."
"Zenmeditaation tarkoitus ei ole elämän päämäärän etsiminen vaan tavoite tyhjentää mieli kaikista ajatuksista jotta meille paljastuisi se, mikä on oma maailmamme (Shapiro 2010, 105-106)."Meditatiivinen juoksu ja tietoinen juokseminen voivat lievittää ongelmia, jotka liittyvät kilpaurheiluun, raskaisiin harjoituksiin, loukkaantumisiin ja iän vaikutuksin urheilussa. Ei ole helppoa opetella meditoimaan juostessa tai päästä zenbuddhalaisuuden arvostamaan korkeampaan tiedostamisen tilaan. (Shapiro 2010, 105.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Meditaatioyritys

Meditaatioyritys on ensimmäinen harjoitus, jossa harjoittelet Zenmeditaatiota. Zen tarkoittaa alunperin meditaatiota ja sen tavoite on tyyni ja esteetön mieli (Shapiro 2010, 104 ja 107-108.)

Meditoiva mieli eroaa tavanomaisesta kurittomasta ja mekastavasta mielestä, siitä, jossa ajatuksen apinat loikkivat villisti viidakon oksilta toisille. Kurittomassa mielessä saattaa olla paljon yhtäaikaisia ajatuksia. (Shapiro 2010, 107.)

Meditaation tavoite on puhdistaa mieli kaikista ajatuksista, toteuttaa mielen hiljaisuus. Keskity hengittämiseen. (Shapiro 2010, 107-108.)

Kuriton ja mekastava mieli häiritsee hengityksen laskemista. Mutta se kuuluu harjoitukseen. Tungettelevat ajatukset on rauhoitettava. (Shapiro 2010, 108 ja 110.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Kielteisten ajatusten nimeäminen

Zenvastaus kielteisiin ajatuksiin (kurittomat, mekastavat ja tungettelevat ajatukset) meditaation aikana on niiden nimeäminen, ei niitä vastaan taisteleminen. Haitta-ajatuksia ei tukahduteta, vaan niille annetaan nimi, ja sitten ajatuksesta päästetään irti. (Shapiro 2010, 108-109.)

"Kuriton mieli on kuin täyteen kirjoitettu liitutaulu. Et voi havaita siitä yksittäisiä ajatuksia. Meditaatio pyyhkii mielen liitutaulun puhtaaksi, jolloin siihen ilmestyvät ajatukset saavat kaiken huomiosi. (Shapiro 2010, 110-111.)"
"Sinua ei rangaista vihastasi. Vihasi rankaisee sinua (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 113).Kielteisen (kurittoman, mekastavan ja tungettelevan) ajatuksen nimeäminen jäädyttää sen aloilleen, jolloin siihen ei tarvitse käyttää enää mielenkiintoa tai aikaa. (Shapiro 2010, 109).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Zenjuokseminen

Zenjuoksemista on meditoitumista juoksun aikana. Kun zenjuokseminen onnistuu, se vie juoksijan kehon ja ympäristön täydelliseen tiedostamiseen. Zenjuoksemisen aikana tunnet, että kehosi ja koko maailma, johon matkaat, ovat yhtä kokonaisuutta. (Shapiro 2010, 111.)
"Harjoittelun myötä onnistut (Shapiro 2010, 115)."Zenjuoksemisen harjoitus vaihe vaiheelta:

Kohdista katseesi noin viiden metrin päähän eteenpäin. Tämä voi olla vaarallista, jos et tiedä, mitä edessä on odotettavissa. Jatka puolisen kilometriä, kunnes juokseminen katse tiehen kohdistettuna tuntuu vaivattomalta.

Aloita vasenten askeleiden laskeminen. Laske yhdestä kymmeneen ja aloita aloita alusta.

Keskity jokaiseen vasemman jalan maakosketukseen.

Nimeä kielteiset ajatukset ja päästä niistä irti.

Keskity läsnäolevaan hetkeen juostessasi.

Unohda häiritsevät ajatukset. Älä turhaudu toistuvista yrityksistä

Jatka harjoittelua. Harjoittelun myötä haitta-ajatusten teho vähenee.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Vasta-alkajan ja kokeneen juoksijan ero

Vasta-alkajan ja kokeneen juoksijan ero on kunnossa ja myös asenteessa. Vasta-alkajaa kiusaavat kielteiset ajatukset joka askeleella. (Shapiro 2010, 115.)

"Ajattelumme muovaa meidät. Meistä tulee sitä, mitä me ajattelemme (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 118)."Zenjuoksija luo rutiinin, jossa tavanomaisiin juoksuharjoittelun haittoihin ei kiinnitetä ylimääräistä huomiota. Asiat nähdään sellaisina kuin ne ovat. Sinä olet juoksuvaivojesi ja häiritsevien tekijöiden päällysmies. (Shapiro 2010, 115 ja 124.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Zentietoisena juokseminen

Mieli on tyhjä juoksun aikana. Zentietoisuus on juoksun aikainen tyhjä mielentila. (Shapiro 2010, 116.) Meditaation tarkoitus ei ole nukkuminen tai rentoutus, vaan rauhoittaa oma mielensä, ja sen voi saavuttaa vain syvällisellä keskittymisellä (Shapiro 2010, 165).
"Läsnä olevassa hetkessä juokseminen pitää mielen rauhallisena (Shapiro 2010, 135)."Zenjuoksija on tiedostaa juostessaan kehonsa, mielensä ja ympäristönsä. He voivat jättää huomiotta tarpeettomat kielteiset ajatukset ja tunteet. (Shapiro 2010, 135.)

Zenajattelun mukaan mielenhallinta on tärkeää. Zenmieli karistaa pois vihan, turhautumisen ja kateuden, se on mieli, jonka tyyneyttä mikään ei voi häiritä. Zenmieli voi karsia pois ajatukset, jotka haittaavat mielen tyyneydyn säilymistä. Tietoinen läsnäolo ja oikea ponnistus ovat välttämättömiä piirteita mielessä, jota ei voi häiritä. Opi tuntemaan itsesi juoksuharjoitusten kautta.(Shapiro 2010, 152-153.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Harjoittelu

Juoksijan tulisi löytää harjoitusohjelma, josta on hyötyä, joka auttaa saavuttamaan tavoitteen ja johon liittyyy vähiten loukkaantumisvaaraa. Jokaisen on laadittava harjoitusohjelma omista lähtökohdistaan. On useita eri tapoja harjoitella oikein, koska juoksijan keho ja mieli reagoivat eri tavoin harjoitukseen. (Shapiro 2010, 129-130.)

"Minua ei erityisesmmin kiinnosta harjoitteleminen tai kilpaileminen. Minulle juokseminen on päämäärä sinänsä -- se on luonnonyhteydelle omistettua aikaa, joka on vapaana rutiinielämän huolista (Dianne 52, Connecticut teoksessa Shapiro 2010, 152.)
"Juokseminen juoksemisen vuoksi riittää harjoittelun syyksi (Shapiro 2010, 182)."Itselleen sopivan harjoitusohjelman oppii vain kokeilemalla varovasti useita eri harjoitusrutiineja. Vaativat harjoitteluttavat edellyttävät sitä, että sinulla on riittävä peruskunto. Sitten kun on löytänyt ohjelman, joka sopii itselle hyvin, voi valita sen harjoitustavakseen. Harjoittelussa on tärkeä vältää vammautumista. (Shapiro 2010, 130-131 ja 134.)

Kurinalaisuuden vaatimus on tuttu jokaiselle juoksijalle. Juoksijalle on tärkeää se, että heillä on juoksuaikataulu, joka ei muutu paljoakaan viikosta toiseen, koska keho sopeutuu säännölliseen harjoitteluun. Kurinalaisuus on myös hyödyllistä itsensä motivoimisessa. (Shapiro 2010, 164.)

Juoksuharjoittelu on kovaa työtä, ja sen aikana on huolehdittava riittävästä palautumisesta ja levosta. Varo vammautumista ja jos epäilet, että sinulla on sydänoireita, lopeta harjoitus ja mene lääkäriin. (Shapiro 2010, 134-135.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Keskitien ihanteen mukainen harjoittelu

Keskitietä kulkemista tulisi soveltaa kaikessa harjoittelussa. Ihmisen elämään kuuluvat sairaudet, vanheneminen, kuolema ja suru. Ihminen voi elää etsien kaiken tämän kärsimyksen takana piilevää merkitystä. (Shapiro 2010, 135-136.)
"Jotta voisi elää puhdasta, epäitsekästä elämää, ei yltäkylläisen runsauden keskellä voi laskea mitään omakseen (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 136)."
"Keskitie harjoittelussa: harjoittelu on tehotonta, jos ei vaadi itseltään riittävästi, ja vaarallista, jos vaatii itseltään liikaa (Shapiro 2010, 220)."
"Juoksijan on sovellettava keskitietä elämässään ja erityisesti juoksuharjoittelussaan (Shapiro 2010, 139)."
"Kultainen keskitie kilpailussa: jaksat juuri ja juuri maaliin saakka (Shapiro 2010, 139)."
"Juoksijan keskitie löytyy yrityksen ja erehdyksen kautta. Jotkut asiat voi oppia vain kantapään kautta (Shapiro 2010, 139)."Tulee kulkea keskitietä siksi, että keho ja mieli suorituvat silloin parhaiten, kun ne eivät toimi ääriolosuhteissa. Selkeä ajattelu ja kehon voima syntyvät silloin, kun ei elä yltäkylläisyydessä tai äärimmäisessä puutteessa. (Shapiro 2010, 138.)

Jokaisen juoksuharjoituksen ei tarvitse olla mahdollisimman kehittävä. Liian rasittavat harjoitukset kuluttavat elimistön suorituskykyä ja aiheuttavat ylirasitustilan. Keskitien ihanteen kulkeminen tarkoittaa harjoitustasapainon, rasituksen ja palautumisen, ylläpitämistä. (Shapiro 2010, 140-141.)
"Juoksija, joka harjoittelee liian vähän tai liian paljon, on eksynyt pois kultaiselta keskitieltä (Shapiro 2010, 150-151)."
"Hutiloitu harjoitteleminen saa aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä (Shapiro 2010, 182)."Juoksijan tulee pitää huolta itsestään ja siitä että harjoittelua ei pilata äärimmäisyyksillä. Juokseminen edellyttää mielen ja kehon pitämistä hyvässä kunnossa. Harjoittelutasapaino on pidettävä koko ajan mielessä, yksittäisen harjoitusosion, päiväharjoituksen ja kokonaisharjoittelun osalta. (Shapiro 2010, 135-137.)

Zenajattelun mukaan mielenhallinta on tärkeää. Kurinalainen mieli toimii paremmin kuin laiska tai epäjärjestyksessä oleva. Zenmieli karistaa pois vihan, turhautumisen ja kateuden, se on mieli, jonka tyyneyttä mikään ei voi häiritä. Zenmieli voi karsia pois ajatukset, jotka haittaavat mielen tyyneydyn säilymistä. Tietoinen läsnäolo ja oikea ponnistus ovat välttämättömiä piirteita mielessä, jota ei voi häiritä. Opi tuntemaan itsesi juoksuharjoitusten kautta.(Shapiro 2010, 152-153.)

Kultaisen keskitien harjoittelussa keho ja mieli ovat harjoituksen jälkeen väsyneitä, mutta eivät loppuunajettuja. Lihaksia särkee, mutta vain vaimeasti eikä niin että särky häiritseet. Harjoituskipu on eri asia kuin vammakipu. (Shapiro 2010, 157.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Heikot kielteiset tunteet

Heikot kielteiset tunteet voiva aiheuttaa haittaa ihmisen mielelle, koska niihin ei osata puuttua heti. Hämärät, epämääräiset ja heikot tunteet vahingoittavat mieltä, koska niitä vastaan ei osata toimia, koska niitä ei ole tiedostettu. Tietoinen läsnäolo edellyttää, että mielessäsi läsnä olevat ajatukset ja tunteet, jopa heikotkin. (Shapiro 2010, 153.)
"Kukaan ei pelasta meitä paitsi me itse. Kukaan ei voi eikä kukaan pysty. Tie on meidän itsemme kuljettava (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 154.)"Kun opit tunnistamaan ja käsittelemään harjoituksen aikana ilmiselviä kielteisiä tunteita ja ajatuksia, kasvatat herkkyyttäsi tunnistaa ja käsitellä heikkoja kielteisiä tunteita ja niiden signaaleja. Harjoitus tekee mestarin. (Shapiro 2010, 155.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Kilpajuoksun zen

Kilpajuoksijat kokevat levottomuutta ennen suurta kilpailua. Kilpailua edeltävä herkistelyaikan keho voi vaatia harjoitusta levon sijaan, mieli on jännittynyt kilpailun läheisyydestä ja juoksija voi pelätä omaa tuloskuntoaan. Zenin kannalta nämä kolme asiaa ovat mielentuskaa ja ne voidaan voittaa oikeanlaisella mielen keskittymisellä. Jännitys on samankaltainen kuin odottavat ihmiset tuntevat muutamana päivänä ennen synnytystä. (Shapiro 2010, 159-160.)
"Se on ihmisen oma mieli, ei hänen vihollisensa ja vastustajansa, joka houkuttelee hänet pahoille teille (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 160.)"
"Zen ei tee ihmeitä, mutta sen avulla asioita voi asettaa tärkeysjärjestykseen (Shapiro 2010, 177)."
"Ei ole kauheampaa asiaa kuin epäilemisen tapa. Epäily erottaa ihmiset toisistaan. Se on myrkky, joka pilaa ystävyyden ja rikkoo miellyttävät suhteet. Se on piikki, joka ärsyttää ja tekee kipeää. Se on miekka, joka tappaa. (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 163.)Juoksijan kilpailupäivän suoritus kärsii, jos hän ei pysty hallitsemaan mielensä levottomuutta. Juoksija joka luottaa itseensä kilpailua edeltävinä päivinä juoksee yleensä paremmin kuin juoksija, joka epäilee kykyjään herkistelyjakson aikana. (Shapiro 2010, 160-161.)

Itsestään varma juoksija lepää, nukkuu ja syö paremmin kuin epävarmempi juoksija ja hän on yleisesti ottaen onnellisempi. Kun juoksija menee myönteisellä asenteella, hän todennäköisesti juoksee sen hetkiseen kuntoonsa nähden parhaan mahdollisen tuloksen. (Shapiro 2010, 163.)
"Kilpaa juokseminen tekee kipeää. Se ettei juokse parhaalla taidollaan tekee vielä kipeämpää. Epäonnistumisen taakka on raskas. (Shapiro 2010, 171-172.)"
"Vaikka sattuu, ei se haittaa (suomalainen naisnyrkkeilijä)"
"On vain kaksi virhettä, jotka voi tehdä matkalla totuuteen: ettei aloita matkaa ja että jättää sen kesken (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 174.)"Juoksijan on mentävä kilpailuun riittävän voitonvarmana. Juoksijan on kilpailussa päättäväisesti edettävä kohti asettamaansa päämäärää. Epäily kuluttaa voimia. Eikä kivulle saa antaa periksi. (Shapiro 2010, 163 ja 171-172.)

Kilpajuoksun aikana kipu voi olla oire vakavasta sairaudesta. Keskeytä silloin suoritus, ja jos kipu ei poistu, hakeudu välittömästä lääkärin hoitoon. (Shapiro 2010, 179.)

Juoksijan kilpailun jälkeen tuntema masennus on verrattavissa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Masennus aiheutuu siitä, että kaikki se, minkä vuoksi on nähty vaivaa on takanapäin. Positiivisen ponnistuksen avulla tunnistetaan ensin kielteiset tunteet ja sitten muutetaan ne myönteisiksi. (Shapiro 2010, 180-181.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Yleisiä juoksuvammoja

Juokseminen rasittaa kehoa, ja juoksijoilla on erilaisia urheiluvammoja. On suuresti todennäköistä, että useampia vuosia juokseva sairastaa jonkun tai useamman seuraavista rasitusvammoista. Useimpien rasitusvammojen hoito on yksinkertaista ja vammat lieviä, mutta jotkin vammoista voivat ilman hoitoa (yleensä juoksutauko) pahentua vakaviksi. (Shapiro 2010, 188.) Vammat tulee yleensä diagnostisoida asiantuntevan urheilulääkärin toimesta, jotta muut mahdolliset syyt poistetaan.

Akillesjänteen tulehdus

Tuskallinen kipu akillisjänteessä, johtuu jännetupen tulehduksesta. Akillesjänne hankaa tulehtunutta jännetuppea. Kompressio-kylmä-koho-lepo--hoito voi lievittää kipua, mutta juoksutauko on ainoa keino hoitaa tulehdusta. Mikäli juoksuharjoittelua jatketaan kivusta huolimatta, jänne saattaa revähtyä, mikä vaatii leikkausta ja pitkää toipumisaikaa. (Shapiro 2010,189.)

Jalkapohjan kalvojänteen tulehdus

Terävä kipu juostessa kantapäässä tai jalkapöydän kaarevassa osassa tai vuoteesta noustessa. Syynä kantapäästä jalkapohjan kaaren yli päkiään kulkevan fascian (yhdistävä kudos) venäyttäminen tai revähdyttäminen. (Shapiro 2010, 189.)

Rasitusvamma on helppo huomata. Kompressio-kylmä-koho-lepo-hoito auttaa kipuun ja pohjelihaksen venyttäminen auttaa ehkäisemään rasitusvamman syntymistä, kuten myös erilaiset kaarevat tuet juoksukengissä. Juoksuharjoittelussa on pidettävä tauko vamman paranemisen ajan. (Shapiro 2010, 189.)

Juoksijan polvi

Polve tykyttää joka askeleella, syynä polvilumpiota ympäröivän ruskon kuluminen juoksun aiheuttaman rasituksen vuoksi. Tällöin polven on annettava levätä. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat reisilihakden vahmistaminen ja jalan tukeminen niin, ettei se käänny sisään tai ulospäin koskettaessaan maata. Jos rusto on pahoin vaurioitunut, se joudutaan leikkaamaan. (Shapiro 2010, 190.)

Juoksijan takapuoli

Tuskallinen kipu juostessa syvällä pakaralihaksessa kohdassa, missä reiden takaosan ja takapuolen lihakset yhtyvät. Syynä on piriformis-lihaksen tulehdus. Syväkudoshieronta voi lievittää kipua ja venytykset edesauttavat rasitusvammasta toipumista. Juoksuharjoittelussa on pidettävä tauko vamman paranemisen ajan.

Penikkatauti eli säären lihasaitio-oireyhtymä

Tuskallinen kipu säären etupuolella, johtuu säären revähdyttämisestä. Tyypillinen syy säären revähdyttämiseen on kireä pohjelihas, joka pakottaa säären etuosan lihakset liian kovaan työhön. Vamma ei ole kovin vakava, se paranee yleensä kahden viikon juoksutauolla tai juoksuharjoituken keventämisellä. Pohjelihaksen venyttäminen ennen juoksua voi auttaa ehkäisemään säären revähdyttämistä. (Shapiro 2010, 188.)

Rasitusmurtuma

Tuskallinen kipu murtumakohdassa. Yleensä murtuma sijaitsee jalkapöydän luissa. (Shapiro 2010, 190.). Murtuma voi sijaita myös muissa jalan luissa.

Mahdolliset luunmurtumat diagnostisoidaan röntgenkuvista. Juoksuharjoittelusta on pidettävä kuuden viikon tauko, muuna hoitona tulehduskipulääkkeet ja kivun lievittäminen kylmähoidolla. (Shapiro 2010, 190.)

Reiden ulkosyrjän lihaksen kipu

Kipu polven ulkosyrjässä joka johtuu IT-jänteen (reiden ulkopinnalla kulkeva säärestä lonkaan kulkeva jänne) kiristymisestä. Syynä liiallinen juoksurasitus, vamma on yleensä pitkäaikainen. Paras lääke on juoksutauko, ennaltaehkäisynä reiden ulkosyrjän venytykset. (Shapiro 2010, 191.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Vammat

Zen ei auta kehoa paranemaan, mutta se voi tarjota apua juoksijan itsesääliin, huoleen kunnon menettämisestä ja juoksemisen puutteesta kärsimisestä. Nämä kolme kärsimystä (dukkhaa) johtuvat eri tavoin takertumisesta. (Shapiro 2010, 192-194.)

Zenjuoksija ymmärtää, että hyvä juoksukunto ja fyysinen valmius ovat vain väliaikaisia vaiheita elämässä. Ne ovat hyviä asioita, ja niiden vuoksi kannattaa nähdä vaivaa riippumatta siitä, kuinka kauan ne kestävät. (Shapiro 2010, 200-201.)
"Juoksijan peukalosääntö: jokaista väliin jätettyä juoksuviikkoa kohti tarvitaan kaksi viikkoa menetetyn kunnon palauttamiseen (Shapiro 2010, 186)."
"Ne, jotka ovat katkerista ajatuksista vapaat, varmasti löytävät rauhan (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 198)."
"Mielen ja kehon terveyden salaisuus ei ole menneiden haikailu eikä tulevista huolehtiminen vaan eläminen läsnä olevassa hetkessä viisaasti ja vakavissaan. (Buddha teoksessa (Shapiro 2010, 187)."
"En usko kohtaloon, joka lankeaa ihmisten osaksi, toimivat he miten tahansa. Mutta uskon kohtaloon, joka lankeaa heidän osakseen, elleivät he toimi (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 197.)"
"Kaikki asiat syntyvät ja häviävät (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 200)."Pahoja asioita tapahtuu ja ihmisen on elettävä niiden seurausten kanssa. Vaikeudet ovat osa elämää. (Shapiro 2010, 222.)

Elämässä tapahtuvat muutokset eivät ole askel "huonompaan suuntaan", vaan ne luovat uusia elämiä. Näissä on hyväksyttävä uusia haasteita ja asetettava uusia päämääriä. Se ei ole paha, niin vain on. (Shapiro 2010, 224.)

Loukkaantumiset kuuluvat elämään. Niitä tapahtuu, siinä kaikki. Juoksijan loukkaantuminen on vain yksi lukemattomista tapahtumista jatkuvan muutoksen maailmassa. (Shapiro 2010, 197-198.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Ikääntyminen

Ikääntyminen koskee jokaista juoksijaa, eikä siitä voi toipua kuten urheiluvammoista. Tätä tosiseikkaa on monien ikääntyvien juoksijoiden vaikea hyväksyä. (Shapiro 2010, 203-204.)

"Jokainen ihminen on oman terveytensä ja sairautensa tekijä (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 208)."
"Se kykenee, joka ajattelee kykenevänsä (Buddha teoksessa Shapiro 2010, 212)."Zenin mukaan ihmisen mieli ja keho muuttuvat koko ajan, ja se, että ikääntyminen heikentää suorituskykyä on vain luonnollista. Ikääntyminen pakottaa juoksijaa hidastamaan ja tähtäämään toisenlaisiin haasteisiin kuin millaisista hän olisi suoriutunut nuorempana. (Shapiro 2010, 208-209.)

Kun ikääntyminen vie juoksukyvyn, ihminen ei ole enää juoksija, se on hävinnyt ikiajoiksi. Mutta hän voi elää onnellista ja tyydyttävää elämää ihmisenä, joka nauttii siitä mitä hänellä on tässä hetkessä. (Shapiro 2010, 211-212.)

Kun ikääntyminen vie kyvyn juosta, ihmisellä on aikaa tutkia uusia haasteita. Tartu tähän uuteen elämään ja ole onnellinen siitä, että tunsit sen juoksijan, joka aikaisemmin olit. (Shapiro 2010, 212-213.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Zenin soveltaminen elämään

Elämä on monimutkaista, ja zenin soveltamista siihen voi hyvin harjoitella zenjuoksun avulla. Käytännön elämässä tietoinen läsnäolo, oikea ponnistus, keskitien ihanteen noudattaminen, pysymättömyyden ajatus (muutos on jatkuvaa) ja meditaatio voivat auttaa elämään hyvää elämää. (Shapiro 2010, 215-217.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Itsesääli vammojen vuoksi

Itsesääli vammojen vuoksi johtuu siitä, että ihminen on takertunut erilaisiin ennakkoasenteisiin, jotka sitten eivät vastaa todellisuutta. Itsesääli on eräs katkeruuden muoto. (Shapiro 2010, 197-198.)

"Ne, jotka ovat katkerista ajatuksista vapaat, varmasti löytätät rauhan (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 198)."Itsesääli ei ole mikään kaunis näky. Ihminen voi kysyä itseltään mm. "Miksi minä?", "Mitä olen tehnyt ansaitakseni näin julman kohtalon", "Mitä syntiä olin harjoittanut, mihin pahoihin tekoihin olin syyllistynyt? Miksi se ei voinut tapahtua jollekulle toiselle?" ja vaatia erityiskohtelua sairausaikanaan kokiessaan itsensä eläväksi marttyyriksi. (Shapiro 2010, 192 ja 198.)

Loukkaantuneena oleminen on vain olemisen tapa muiden joukossa. Zen opettaa, että mikään ei kestä ikuisesti. Ihmiset ja asiat tulevat ja menevät. (Shapiro 2010, 199.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Zen ja juoksu : Huoli kunnon menettämisestä vamman aikana

Epätoivo ja ahdistus kunnon laskusta perustuu yleensä ajatukseen, että aikaisempi harjoitus on ollut turhaa, koska hankittua kuntoa ei pystyttykään pitämään yllä. Tähän ennakkoasenteeseen takertuminen tuottaa juoksijalle aiheetonta tuskaa. (Shapiro 2010, 199-200.)

"Kaikki asiat syntyvät ja häviävät... (Buddha teoksesta Shapiro 2010, 200)."Zennäkökulmasta katsoen takertuminen ajatukseen, että ponnistelu on kannattavaa vain silloin, kun se tuottaa jotakin pysyvää, on väärä. Elämässä mikään ei tuota ikuisesti pysyvää tulosta. Jos ajattelee, että projektin tulee tuottaa jotain pysyvää, epäonnistuminen tapahtuu jo ensimmäisellä askeleella. (Shapiro 2010, 200.)

Zenjuoksija ymmärtää, että hyvä kunto ja fyysinen suorituskyky ovat vain väliaikaisia vaiheita elämässä. Ne ovat silti hyviä asioita, joten niiden vuoksi kannattaa nähdä vaivaa riippumatta siitä, kuinka kauan ne kestävät. Maailma muuttuu jatkuvasti, samoin myös juoksijan kunto. (Shapiro 2010, 200-201.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1

Zen ja juoksu : Juoksemisen puutteesta kärsimisestä vamman aikana

Useat loukkaatuneet juoksijat joutuvat opettelemaan sitä, miten käsitellä menetykseen liittyvää surua, joka johtuu siitä, ettei pysty juoksemaan. Kyseessä on takertuminen ajatukseen, että ihminen on juoksija. (Shapiro 2010, 202.)

Vaikka ihminen ei ole enää juoksija, hän voi olla jotakin muuta. Käytännössä tämä tarjoittaa sitä, että vammasta toipumisen aikana juoksijan tulee käyttää korvaavia lajeja kunnon ylläpitämiseen. Juoksijana oleminen ei tarkoita muiden lajien poissulkemista. Aina on olemassa uusia mahdollisuuksia, juoksijan tehtävä on löytää ne. (Shapiro 2010, 202-203.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1