keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Zen ja juoksu : Harjoittelu

Juoksijan tulisi löytää harjoitusohjelma, josta on hyötyä, joka auttaa saavuttamaan tavoitteen ja johon liittyyy vähiten loukkaantumisvaaraa. Jokaisen on laadittava harjoitusohjelma omista lähtökohdistaan. On useita eri tapoja harjoitella oikein, koska juoksijan keho ja mieli reagoivat eri tavoin harjoitukseen. (Shapiro 2010, 129-130.)

"Minua ei erityisesmmin kiinnosta harjoitteleminen tai kilpaileminen. Minulle juokseminen on päämäärä sinänsä -- se on luonnonyhteydelle omistettua aikaa, joka on vapaana rutiinielämän huolista (Dianne 52, Connecticut teoksessa Shapiro 2010, 152.)
"Juokseminen juoksemisen vuoksi riittää harjoittelun syyksi (Shapiro 2010, 182)."
Itselleen sopivan harjoitusohjelman oppii vain kokeilemalla varovasti useita eri harjoitusrutiineja. Vaativat harjoitteluttavat edellyttävät sitä, että sinulla on riittävä peruskunto. Sitten kun on löytänyt ohjelman, joka sopii itselle hyvin, voi valita sen harjoitustavakseen. Harjoittelussa on tärkeä vältää vammautumista. (Shapiro 2010, 130-131 ja 134.)

Kurinalaisuuden vaatimus on tuttu jokaiselle juoksijalle. Juoksijalle on tärkeää se, että heillä on juoksuaikataulu, joka ei muutu paljoakaan viikosta toiseen, koska keho sopeutuu säännölliseen harjoitteluun. Kurinalaisuus on myös hyödyllistä itsensä motivoimisessa. (Shapiro 2010, 164.)

Juoksuharjoittelu on kovaa työtä, ja sen aikana on huolehdittava riittävästä palautumisesta ja levosta. Varo vammautumista ja jos epäilet, että sinulla on sydänoireita, lopeta harjoitus ja mene lääkäriin. (Shapiro 2010, 134-135.)


KIRJALLISET LÄHTEET:
Shapiro, Larry. (2010). Zen ja juoksemisen taito. Suomentanut Lauri Porceddu. Engl. alkuperäisteos Zen and the Art of Running. Tallinna: Basam Books. Viisas elämä -sarja. ISBN 978-952-57354-91-1.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.